Lukijalta: Äänestysikärajaa on laskettavat, että nuorten ääni kuuluu - Lukijalta - Aamulehti

Äänestysikärajaa on laskettava – sen voisi aloittaa vuoden 2024 EU-parlamenttivaaleista

Väestön ikääntyessä tapahtuu väistämättä niin, että nuorten äänen merkitys vaaleissa pienenee, kirjoittaa Eetu Hukkanen.

30.11.2021 5:45

Äänestysikärajan mahdollinen laskeminen on puhuttanut suomalaisia jo usean vuoden ajan. Viimeksi äänestysikärajaa laskettiin 1972, jolloin se laskettiin 18 vuotta täyttäneihin.

Asiaa ovat selvittäneet kuluneen 20 vuoden aikana useat oikeusministeriön asettamat työryhmät, mutta asiaa ei ole päätetty edistää kertaakaan kuluneiden vuosien aikana.

Marinin hallitus on käynnistänyt Kansallinen demokratiaohjelma 2025:n, jonka tavoitteena on edistää osallisuutta, ja sen avulla on tarkoitus kehittää uusia osallistumistapoja sekä edistää muun muassa nuorten osallisuutta.

Muun muassa entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.), kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sekä ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat todenneet, että äänestysikäraja tulisi laskea 16 ikävuoteen. Myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on todennut vuoden 2020 helmikuussa, että äänestysikärajaa tulisi laskea. Sen sijaan pääministeripuolue sdp:n kanta ei ole selvä.

Esimerkiksi Viron paikallisvaaleissa, Itävallan parlamenttivaaleissa sekä tulevaisuudessa myös Saksan parlamenttivaaleissa on tai tulee olemaan käytössä 16 ikävuoden äänestysikäraja. Myös demarijohtoisella Maltalla on käytössä 16 vuoden ikäraja äänestämisen suhteen.

Toivoisinkin, että Saksan tapaan voisimme aloittaa Suomessa äänestysikärajan laskemisen vuoden 2024 EU-parlamenttivaaleista, jotta me nuoret pystyisimme vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa vaikuttaviin asioihin.

Väestön ikääntyessä tapahtuu väistämättä niin, että nuorten äänen merkitys vaaleissa on väestönosan pienenemisen takia pienempi. Johtaako tämä siihen, että puolueet ja ehdokkaat eivät enää tulevaisuudessa pidä esillä nuorten asioita, koska he hyötyvät eniten kohdistamalla vaalimarkkinointia vain tiettyyn väestöryhmään eli vanhempiin ihmisiin?

Myös väitteet ongelmista, joita äänestysikärajan laskemisen seurauksena voisi ilmetä, ovat varsin hatarasti perusteltuja ja esimerkiksi väite siitä, että nuoria voitaisiin yrittää manipuloida äänestämään tiettyä puoluetta, ovat pötyä. Vastaväitteenä tuohon voisi sanoa sen, että kyllähän nykyäänkin on mahdollista yrittää manipuloida henkilöitä äänestämään tietyllä tavalla, joten tämä ei voi olla ikäryhmästä kiinni tai peruste jättää nuorten ääntä kuulemmatta.

Äänestysikärajan laskemisesta puhuessa ei kuitenkaan kannata unohtaa demokratiataitojen (kuten äänestämisen) merkitystä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Myös puolueet tulisi päästää kouluihin esittelemään toimintaa, sillä eivät nuoret itse välttämättä osaa etsiä tietoa puolueista tai etsiä sitä omaa puoluettaan.

Heitänkin ministereille Kurvinen (kesk.) ja Henriksson (r.) haasteen: Osoittakaa, että nuorten ääni ja mielipiteet kiinnostavat myös valtioneuvostoa, ja voisitte ottaa edes selvitykseen äänioikeusikärajan laskemisen EU-vaaleissa monien muiden maiden tapaan. Tämä olisi palvelus myös nuorten yhdenvertaisille äänioikeuksille ympäri EU:ta!

Eetu Hukkanen

Eurochild-verkoston lasten neuvoston Suomen edustaja

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut