Köyhyystyön on jatkuttava keskeytyksettä Tampereella – ei-lakisääteisten tehtävien tilanne on epäselvä

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui 15.11. ja hyväksyi talousarvion vuodelle 2022. Yksi talousarviokokouksen ilon aiheista oli päätös, että tälläkin valtuustokaudella Tampereelle perustetaan köyhyystyöryhmä.

Työryhmä on toiminut Tampereella kahdella aikaisemmalla vaalikaudella ja itse olen toiminut molemmilla kausilla ryhmän puheenjohtajana. Ensimmäistä kertaa köyhyystyöryhmä perustettiin, kun toimin apulaispormestarina. Halusin, että ryhmään saadaan edustajat kaikista valtuustoryhmistä. Tämä on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi ja ryhmän työllä onkin ollut valtuuston laaja tuki.

Köyhyystyöryhmä on koonnut tietoa tamperelaisten talousongelmista, nostanut asiat keskusteluun kaupungin päätöksenteossa ja esittänyt ratkaisuja pienituloisten tamperelaisten arjen helpottamiseksi. Työryhmän toiminnan seurauksena Tampereelle saatiin pitkään toimeentulotukea saaneiden aktiivipassi, päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun aukioloaikoja pidennettiin ja vähävaraisten ruokajakeluun tehtiin 180 000 euron panostus vuodelle 2021.

Lue lisää: Vähävaraisessa perheessä kasvanut Jenni Friman, 35, oppi säästämään, kun muut saivat merkkivaatteita – tutkijan mielestä kouluissa on vakava aukko opetuksessa: ”Kuin jättäisi lapset ilman seksuaali­kasvatusta”

Lue lisää: Keskiluokasta köyhyyteen pudonnut Auli Viitala tietää mitä on rahapula – siksi muiden hyvää tarkoittavat säästämisvinkit ovat yhtä tyhjän kanssa

Köyhyystyöryhmän toiminta ei perustu lakiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle monien ei-lakisääteisten tehtävien tilanne on epäselvä. Laki ei velvoita hyvinvointialuetta jatkamaan köyhyystyöryhmän toimintaa. Tarvetta tälle työlle kuitenkin edelleen on, ei vain Tampereella vaan varmasti myös muualla Pirkanmaalla.

Hyvinvointialueuudistuksen toteutuessa tulee varmistaa se, että hyviksi ja tärkeiksi havaitut ei-lakisääteiset toiminnot jatkuvat. Köyhyystyöryhmän työn tuloksien jatkuvuus tulee myös turvata. Erityisesti aktiivipassin jatkuvuudelle on tarvetta. Vuonna 2020 aktiivipassia käytti 2715 tamperelaista.

Hyvinvointialueen rahoitus tulee toiminnan alkaessa olemaan niukkaa. Aktiivipassin osalta hyvinvointialueen tulisi laajentaa se saataville koko Pirkanmaan alueella. Tampereen kaupungin tuleekin valmistautua omalla rahoituksellaan varmistamaan aktiivipassin jatkuvuus Tampereella, jos hyvinvointialue ei ota passia vastuulleen. Hyviksi osoittautuneista palveluista on pidettävä kiinni.

Mikko Aaltonen

kaupunginvaltuutettu (vas.), köyhyystyöryhmän puheenjohtaja 2013–2021, Tampere