Lukijalta: Iiris Suomela: Patjat psykiatristen osastojen lattioilla kertovat epäonnistumisesta - Lukijalta - Aamulehti

Patjat psykiatristen osastojen lattioilla kertovat epäonnistumisesta – matalan kynnyksen palveluita ei ole riittävästi

Mielen hyvinvointi on turvattava hyvinvointialueilla, kirjoittaa kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela.

29.11.2021 5:30

Mielenterveyden ongelmat ovat 2020-luvun uusi kansantauti. Arviolta joka viides suomalainen kärsii mielenterveyden oireilusta. Mielenterveyden ongelmat ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyteen, millä on valtava inhimillinen ja taloudellinen hintalappu.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain 11 miljardia euroa. Silti mielenterveyden ongelmiin ei suhtauduta samalla vakavuudella kuin muihin sairauksiin.

Viime viikolla julkaistun mielenterveysbarometrin mukaan asenteet mielenterveyden ongelmien kanssa painiskelevia kohtaan ovat parantuneet. Silti miltei viidesosa vastaajista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Hälyttävää on sekin, että hoitoon hakeutumista häpeää yli kolmannes vastaajista.

Luvut ovat hätkähdyttäviä. Kenenkään ei tulisi joutua häpeämään tai piilottelemaan mielenterveysongelmia kielteisten asenteiden tähden.

Barometrin mukaan suomalaiset ovat erityisen huolissaan nuorten hyvinvoinnista. Miltei neljä viidestä vastaajista on sitä mieltä, että syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluihin tulisi panostaa nykyistä enemmän. Tähän kantaan on helppo yhtyä.

Terapiatakuulle on huutava tarve. Joka viides 1997 syntyneistä on saanut jonkin psykiatrisen diagnoosin. Alle 25-vuotiaista peräti kolme neljästä on havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta.

Samalla tiedetään, että korona-aika on syventänyt monen nuoren pahoinvointia. Psykiatrisen hoidon tarve on kasvanut korona-aikana rajusti, jolloin pahimmillaan nuoret potilaat joutuivat nukkumaan sairaalaosastojen lattioilla patjoilla.

Patjat psykiatristen osastojen lattioilla kertovat nykymallin epäonnistumisesta sekä matalan kynnyksen palveluiden riittämättömyydestä. Kun apua ei saa ajoissa, ongelmat pääsevät pahenemaan ja näkyvät lopulta sairaaloissa akuuttina kriisinä.

Nuorille suunnattujen mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan laadukkaita sosiaali- ja päihdepalveluita, joissa tunnistetaan juuri nuorten haasteet ja tarpeet. Lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut tulee pitää helposti saavutettavina lähipalveluina. Myös auttavat puhelimet ja chatit sekä muut digipalveluiden mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti.

Samalla tulee huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on käytössään riittävät resurssit ja tuki työnsä tekemiseksi. Paraskaan ammattilainen ei voi yksin paikata koko järjestelmän tasoista resurssivajetta, eikä yhdenkään nuoren ei tule ajautua syrjään siksi, että tukea ei ollut saatavilla. Ammattilaisille tulee taata mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan - oli kyse sitten yhdenvertaisuuden edistämisestä tai erikoistumiskoulutuksista.

Lue lisää: Historiallisissa vaaleissa valitaan ratkojat hyvinvointi-Suomen hankalimmille ongelmille: Tästä on kyse aluevaaleissa

Tammikuun aluevaalit ovat keskeisen tärkeät nuorten hyvinvoinnin kannalta. Jatkossa aluevaltuustoissa päätetään siitä, mihin hyvinvointialueilla panostetaan ja miten palveluita kehitetään jatkossa. Vihreille yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että mielenterveyden palvelut eivät jää muiden tärkeiden tavoitteiden jalkoihin.

Aluevaltuustossa voidaan esimerkiksi varmistaa, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja on tarjolla jokaiselle riippumatta siitä, millä postinumeroalueella asuu tai minkä ikäinen on.

Samoin mielenterveyttä tukeviin ja ongelmia ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee panostaa kaikkialla Suomessa. Olennaista on, että apua on tarjolla silloin kun oireilu alkaa, ei sitten joskus.

Iiris Suomela

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (vihr.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut