Nykyään ja 1800-luvulla mielipidekirjoittaja haluaa puhua laajalle yleisölle – Näin teet mielipidekirjoituksen - Lukijalta - Aamulehti

Nykyään ja 1800-luvulla mielipidekirjoittaja haluaa puhua laajalle yleisölle – Näin teet mielipidekirjoituksen

Mielipidekirjoitukset ovat tärkeä osa asioista keskustelemista. Tekstejä lähetetään moninkertaisesti enemmän kuin niitä voidaan julkaista.

Sihdon pilapiirros Aamulehden syntymäpäivänä 3. joulukuuta 2021.

3.12.2021 6:00

Aamulehti

Joka päivä Aamulehden Lukijalta-sivulle lähetetään noin 20 kirjoitusta. Tekstareita tulee satoja. Mielipidekirjoituksia julkaistaan viikossa parikymmentä. Nyt tulee paljon viestejä terveydenhuollosta ja sotesta, mutta aiheiden kirjo on suuri. Liikenne on kestoaihe.

”Mielipiteiden ilmaiseminen on tärkeä osa yhteisistä asioista keskustelemista”, sanoo tutkija Veera Kangaspunta Tampereen yliopistosta. ”On tärkeää arvostaa arkielämän asiantuntijuutta.”

Lukijoiden mielipidekirjoitukset ovat olleet tärkeitä suomalaisen sanomalehdistön synnystä saakka. ”Kirjoitukset ovat hyvä peili sille, mitä ihmiset minäkin aikana kokevat tärkeiksi asioiksi” sanoo tutkijatohtori Heikki Kokko Tampereen yliopistosta. Hän johtaa Alfred Kordelinin säätiön rahoittamaa Suurta kulttuurihanketta, jossa tutkitaan ja kootaan yhteen 1800-luvun lukijakirjeitä

Näin kirjoitat mielipidekirjoituksen

Pituus: Maksimipituus välimerkkeineen on noin 3500 merkkiä.

Nimi: Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja myös kotipaikka mainitaan. Ammatti, oppiarvo, luottamustehtävä tai vastaava tieto, kun se on oleellinen.

Yhteystiedot: Laita viestiin mukaan kaikkien allekirjoittajien yhteystiedot eli osoite ja puhelinnumero. Ne jäävät vain toimituksen tietoon.

Muuta: Toimitus otsikoi, muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarpeen mukaan.

Osoite: al.mielipiteet@aamulehti.fi

Koskettaa arkea

Aiheet ja yhteiskunta ovat muuttuneet, mutta edelleen mielipidesivulla ja juttujen kommenteissa on samaa: haastetaan vallassa olevia rakenteita ja kommunikoidaan omaa elinalaa laajemman piirin kanssa.

Mielipiteitään haluavat julki tavallisten kansalaisten lisäksi poliitikot ja järjestöt. Tammikuun aluevaalit näkyvät tarjonnassa. Etenkin poliitikkojen kirjoitukset herättävät myös närää. Kansalaiset lähettävät viestejä, joissa moititaan poliitikkojen vain hamuavan ilmaista mainostilaa.

”1800-luvulla valtaapitäviä voitiin kritisoida ja sääty-yhteiskunnan rakenteita haastaa anonyymeissä kirjoituksissa”, sanoo Kokko.

Nimettömänä tai nimimerkillä kirjoittaminen on säilynyt tekstareissa ja verkossa julkaistujen juttujen yhteydessä.

”Uutisten kommentoimista pidetään tärkeänä, sitä kautta on lupa keskustella asioista, jotka koskettavat ihmisten arkea”, sanoo Kangaspunta. Hän on tutkinut verkkouutisten kommentointia.

Hajautuu ja eriytyy

Kangaspunta sanoo, että luultavasti verkkovälitteinen keskustelu mielipiteiden ympärillä hajautuu ja eriytyy vielä entisestään. On paljon erilaisia alustoja, joilla keskustelua käydään, kuten muun muassa Jodel, Twitter, Facebook, Aamulehden lukijasivu, tekstarit ja juttujen kommentointi Aamulehti.fissä. Huono puoli moninaisuudessa on, että samasta asiasta kiinnostuneet ihmiset eivät välttämättä kohtaa toisiaan keskustelussa.

Esimerkiksi Twitterissä kommentoija ottaa uutisen haltuunsa, kun hän jakaa sen omalla kommentillaan höystettynä, mutta keskustelu tavoittaa vain rajatun ryhmän.

Kangaspunnan mukaan iso osa kommentoivista käyttäjistä pyrkii mielipiteidensä ilmaisemisessa asiallisuuteen. Näkemys siitä, mikä on asiallista vaihtelee paljon. Moderoidussa kommentoinnissa ja lehden mielipidekirjoituksissa on karsintaa, mutta kaikilla alustoilla näin ei ole.

”Mielipiteet ja tarve keskustella eivät kuitenkaan katoa moderoinnin myötä. Asiattomaksi katsottu kommentointi siirtyy muualle, ja tämä on haastava yhtälö”, sanoo Kangaspunta.

Yhteiskunnallisten asioiden kommentoimisen lisäksi kirjoittajat vastaavat toisille kirjoittajille. Tämä näkyy Aamulehdessä etenkin tekstareissa, joissa nimimerkit vastailevat toisilleen. Läheskään kaikkia reagointeja ei voida julkaista, jotta uudet aiheet pääsevät esiin.

Tekstarin lähettäminen

Alku: Viestin alkuun kirjaimet MI ja välilyönti

Seuraavaksi: Välilyönnin jälkeen mielipiteesi, nimimerkki ja lopuksi nimi ja osoite.

Lähetys: Lähetä viesti numeroon 13331.

Halu olla osa yhteisöä

Mielipidekirjoittajissa on monenlaisia ihmisiä. Lehden mielipidesivulla ja tekstareissa korostuvat arkikokemuksen mukaan vanhemmat ikäluokat. Uutisten kommenttikenttään kirjoittavissa on Kangaspunnan mukaan kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä, alustasta riippuen.

Kangaspunta sanoo, että kirjoitustavoissa on eroja. Osa kommentoi uutista, osa vastaa toisille kirjoittajille. Joku ilmaisee mielipiteensä vain yhden aihepiirin uutisista, joku kommentoi kaikkia päivän aikana julkaistuja juttuja. ”Kaikille on yhteistä, että he haluavat tavoittaa muita ihmisiä tai tahoja.”

Tämä näkyi jo 1800-luvulla. Tutkijatohtori Kokon mukaan lukijakirjeissä pystyttiin kommunikoimaan paikallisyhteisöä laajemman piirin kanssa.

”Pandemian aikana on korostunut, että ihmiset haluavat olla osa yhteisöä ja keskustella asioista”, Kangaspunta sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut