Lukijalta: Myydäänkö sote-kiinteistömme kansainvälisille pääomasijoittajille? - Lukijalta - Aamulehti

Myydäänkö sote-kiinteistömme kansainvälisille pääoma­sijoittajille?

On hämmentävää, että näin mittavassa uudistuksessa kiinteistöjen kohtaloa ei ole suunniteltu, kirjoittaa aluevaaliehdokas Riitta Kuismanen.

17.11. 6:30

Hallituksen sote-malli on jättänyt kunnat epävarmuuteen, mitä niiden omistamille sote-kiinteistöille jatkossa tapahtuu. Käyttämättä jäävät kiinteistöt aiheuttavat ylläpitokustannuksia tai purkukustannuksia ja lisäksi niissä on kiinni huomattava määrä varallisuutta, jonka hyödyntäminen on epävarmaa.

Joten kunnat tekevät hätäisiä päätöksiä ja myyvät mieluummin alihintaan kansainvälisille sijoitusyhtiöille kuin luovuttavat vastikkeetta hyvinvointialueelle.

Kuntiin tulvii yhteydenottoja halukkailta ostajilta, lähinnä suurilta terveyspalveluyrityksiltä, joiden taustalla toimivat pääomasijoittajat tuotto-odotuksineen. Kiinteistökaupat mahdollistavat niille varman markkina-aseman sekä puhevallan tulevien hyvinvointialueiden kanssa.

Turku myi ruotsalaiselle kiinteistösijoittaja Hemsölle 23 sote-kiinteistöä kaupungin keskustasta tontteineen 130 miljoonalla eurolla. Ja maksaa seuraavat kymmenen vuotta vuokraa vähintään 116 miljoonaa euroa. Perusteluna kaupalle oli talousahdinko. Kyseinen Hemsö on kertonut, että Suomi on houkutteleva markkina-alue, jossa on kasvupotentiaalia. Se onkin hankkinut Suomesta mittavan määrän hoivakiinteistöjä.

On kuitenkin muistettava, että myyjän markkinoista voi yllättäen tulla kiinteistöjen omistajien markkinat. Kiinteistökaupoissa sijoittajat saavat tilat ja usein maaomistuksenkin keskeisiltä paikoilta kuntia. Investointi tulee varmuudella olemaan kannattava.

Kuntien olisi pitänyt tehdä yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa eikä jättää niitä yksin osaoptimoimaan ja tekemään hätäisiä liikkeitä. Vaihtoehtoisia käyttötapoja olisi pitänyt ajoissa miettiä yhteistyössä muiden kuntien tai paikallisten yritysten kanssa. Sivistystoimi, kolmannen sektorin toimijat tai yritykset saattaisivat myös vuokrata tiloja keskeisiltä paikoilta.

On hämmentävää, että näin mittavassa uudistuksessa kiinteistöjen kohtaloa ei ole suunniteltu.

Lue lisää: Historiallisissa vaaleissa valitaan ratkojat hyvinvointi-Suomen hankalimmille ongelmille: Tästä on kyse aluevaaleissa

Kuntien huoli ei nouse tyhjästä. Oulun yliopiston ja Sitran tutkimuksen mukaan terveysasemia tulee poistumaan etenkin alueilla, joilla palveluverkko on tiheä, sillä etäisyys palveluun tulee olemaan yksi kriteeri palveluja keskitettäessä. Esimerkiksi Pirkanmaalla noin puolet toimipisteistä tullaan karsimaan.

Kun palveluja keskitetään, jää iso osa sotekiinteistöjä hyödyntämättä samalla kun keskuksiin pitää rakentaa uusi kiinteistömassa. Kustannusten kasvun hillintä ei onnistu kiinteistöjä kahteen kertaan rakentamalla.

Entä tuleeko kiinteistöjen polkumyynnistä ennakkotapaus? Siirtyykö koulutoimikin pois kunnan päätösvallasta? Uskaltavatko kunnat enää investoida, jos tulevaisuudessa muutakin omaisuutta viedään vastikkeetta?

Toivottavasti kuntien päättäjissä ja tulevissa aluevaltuustoissa on riittävästi asiantuntijoita, jotka kykenevät vastuullisiin päätöksiin eivätkä sorru osaoptimointiin tai tee hätäisiä päätöksiä.

Riitta Kuismanen

sote-alan opettaja, aluevaaliehdokas, valtuutettu (kd.), Pirkkala

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut