Lukijalta: Työelämässä tarvitaan useampia kieliä ja kansainvälisten osaajien kotikieliä hyödynnetään liian vähän - Lukijalta - Aamulehti

Työelämässä tarvitaan useampia kieliä ja kansainvälisten osaajien kotikieliä hyödynnetään liian vähän – suomen taito ei aina ole välttämätöntä

Nopeasti muuttuvilla suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kaksisuuntaista sopeutumista.

20.11. 6:30

Suomalaisilla yrityksillä on pula ammattitaitoisista työntekijöistä, joilla on muun muassa tarvittava kielitaito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus. Yritysten pitäisi nyt investoida henkilöstönsä osaamiseen.

Suomi on korkean teknologian maa, jolla on antelias hyvinvointijärjestelmä. Ihmiset ovat korkeasti koulutettuja, koulutuksen laatu on erittäin korkea ja maassa on valtava aivopääoma. Suomalaisilla työpaikoilla ja jokapäiväisessä elämässä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on laajaa.

Suomen suurin tämänhetkinen ongelma on väestökato, joka johtuu syntyvyyden laskusta. Lapintie ja Hemmilä kirjoittivat Aamulehdessä, että suomalaiset vanhenevat vauhdilla ja väestökato koettelee liki koko maata. Suomen väkiluku oli elokuussa 5 545 000 ihmistä. Väkiluku on kasvanut jo usean vuoden ajan pelkästään maahanmuuton varassa.

Hyvinvointijärjestelmä voi tulevaisuudessa heikentyä matalasta syntyvyydestä johtuvan veronmaksajien puutteen vuoksi. Myös maan eläkejärjestelmä tulee kärsimään työikäisen väestön puutteesta. Arvioiden mukaan Suomen tarve työvoiman maahanmuutolle on noin 20 000 henkilöä vuodessa.

Suomi ei ole ainoa maa, joka kärsii osaajapulasta. Kansainvälisistä osaajista on globaalisti kova kilpailu. Tämän kilpailun vahvoja voittajia ovat englanninkieliset maat. Englanti on kansainvälinen kieli, jota monissa maissa opetetaan äidinkielen lisäksi ensimmäisestä luokasta lähtien.

Keskimäärin suomalaiset puhuvat hyvää englantia ja nuoret vielä paremmin. Kuitenkin muiden maiden tavoin suomalaiset puhuvat mielellään omaa äidinkieltään jokapäiväisessä arkielämässään myös maahanmuuttajien kanssa. Ja samoin työelämässä.

Monissa ammateissa, esimerkiksi it-alalla, suomen kielen osaamista toivotaan paljon, vaikka sitä ei välttämättä tarvita. Miksi? Yrityksen asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa voi olla tarvetta suomen kielen taidolle. Myös työturvallisuuden takia on tärkeätä osata paikallista kieltä. Lisäksi työpaikalla työntekijät eivät tee vain työtä, vaan työhön kuuluu myös sosiaalista ja kulttuurielämää, jonka takia suomen kielen osaamista toivotaan.

Tarkoitus ei ole vähätellä suomen kielen tarvetta, mutta on hyvä muistaa, että suomalaisessa työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä ja kansainvälisten osaajien kotikieliä hyödynnetään aivan liian vähän.

Kokemuksemme perusteella toteamme, että on hyvin mahdollista tehdä työtä it-alan osaajana tai kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelman opettajana ilman suomen kielen taitoa. Epävirallinen vuorovaikutus voi kuitenkin mennä vaikeaksi ja sopeutuminen työkulttuuriin kärsiä.

Suomen kielen osaaminen ja suomalaisen kulttuurin tuntemus usein helpottavat kansainvälisten osaajien työn löytämistä ja uralla etenemistä. Mutta koska suomalaisilla työmarkkinoilla on kova osaajapula ja maahanmuuttajien rekrytoiminen on yhä tärkeämpää yritysten ja alueiden kasvun kannalta, niin tarvitsemme uusia yhteistyötapoja – kompromisseja tarvitaan!

Suomalaiset yritykset ja kansainväliset osaajat molemmat tarvitsevat lisää valmiuksia, jotta he voisivat työskennellä joustavasti yhdessä. Miten tämä onnistuu? Minkälaisia ratkaisuja on jo olemassa ja saatavilla tämän asian helpottamiseksi?

Talent Boost -ohjelman kautta Tampereen korkeakouluyhteisö kehittää toimivia palvelupolkuja, jotta voimme houkutella kansainvälisiä osaajia ja auttaa heitä integroitumaan Suomeen, oppimaan suomen kieltä ja tutustumaan suomalaiseen työelämään. Ohjelmassa huolehditaan myös, että yhteistyö elinkeinoelämän kanssa tiivistyy ja vahvistetaan osaajien työelämään pääsyä parantamalla työelämän vastaanottavuutta. Tampereen korkeakouluyhteisö on sitoutunut yhteistyöhön muiden alueellisten toimijoiden kanssa esimerkiksi International House Tampereen toiminnan kautta. Juuri avatun International House Tampereen eli Housen katon alta löytyy ratkaisuja sekä kansainvälisille osaajille että työnantajille.

Kaksisuuntainen sopeutuminen on yhä välttämättömämpää nopeasti muuttuvilla suomalaisilla työmarkkinoilla – suomalaiset sopeutuvat työskentelemään vieraan kulttuurin jäsenien kanssa ja samalla tavalla maahanmuuttajat sopeutuvat työskentelemään suomalaisten kanssa – molemmat osapuolet voittavat, kukaan ei häviä.

Clémentine Arpiainen

erikoissuunnittelija, Talent Boostin projektipäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk

Shaidul Kazi

HTT, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut