Kirjaamiseen ja valvontaan liittyvät toimenpiteet ovat pois varsinaisesta tuottavasta työstä - Lukijalta - Aamulehti

Kirjaamiseen ja valvontaan liittyvät toimenpiteet ovat pois varsinaisesta tuottavasta työstä

Mikäli aika kuluu vaikeakäyttöisten järjestelmien parissa, saadaan terveydenhuoltoon ohjatulla rahoituksella hoidettua vähemmän ihmisiä, kirjoittaa aluevaaliehdoksa Jaakko Stenhäll.

13.11. 6:30

Viime aikoina olemme saaneet lukea eri alojen ammattilaisten tuskastumisesta siihen, että erilaiset työnteon oheistehtävät, kuten kirjaaminen, oman tekemisen seuranta ja raportointi, ovat viemässä huomiota pois työnteon ytimestä.

Kirjaamiseen ja omavalvontaan liittyvät haasteet näkyvät esimerkiksi koulumaailmassa ja terveydenhuollossa. Näiden alojen ammattilaiset ovat samaan aikaan joutuneet koville koronapandemian kanssa, ja työn vetovoima on viime aikoina kärsinyt poikkeuksellisen paljon.

En usko, että aikamme kirjaamisvimmaan on yksittäistä syyllistä, vaan haasteita on etsittävä yhteiskunnasta laajemmin. Eräs kehityskulku liittyy digitalisaatioon, jonka sivutuotteena raportointia syntyy entistä enemmän eri tietojärjestelmiin – jotka ovat usein vieläpä hankalasti käytettäviä. Samalla erilaisten laiminlyöntien ratkaisemiseksi esimerkiksi esitetään usein tarkempaa valvontaa, jotta ongelmat eivät pääsisi toistumaan.

Ratkaisuna valvonnan lisääminen on ymmärrettävä ja usein paikallaan, mutta samaan aikaan usein työllistävä – etenkin jos resurssit eivät lisäänny valvontaan liittyvän kirjaamistyön tahdissa. Samoin on helppo ajatella, että asioiden “kehittäminen” ilman samaan aikaan lisääntyviä resursseja tarkoittaa helposti lähinnä valvonnan ja seurannan osuuden lisääntymistä – halutaanhan usein seurata, että asiat tehdään, kuten on ohjeistettu.

Lisätyötä aiheuttavan valvonnan ja kirjaamisen mielekkyys on kuitenkin pidettävä mielessä, ja jopa kehityksen keskiössä. Tähän on erityisesti kaksi syytä.

Ensinnäkin monenlaiset kirjaamiseen ja valvontaan liittyvät toimenpiteet ovat pois varsinaisesta tuottavasta työstä. Tämä ei tarkoita, etteikö niitä tarvittaisi lainkaan, mutta niiden aiheuttama työkuormaa on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Organisaatioiden johdon tulee voida perustella tiedontarpeensa hyvin, mikäli siihen vastaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä.

Toiseksi nykyisen työvoimapulan oloissa eri alojen osaajilla on entistä suuremmat mahdollisuudet äänestää jaloillaan. Jos työ ei tunnu mielekkäältä ja aika kuluu erityisesti oman työn valvonnan ja tekemisen kirjaamiseen itse tekemisen sijaan, hakeutuvat työhönsä intohimoisesti suhtautuvat osaajat muualle.

Tämä ei liene ainakaan työvoimapulassa kärvistelevien alojen etu.

Asialla on myös ajankohtainen yhteiskunnallinen puoli.

Terveydenhuollossa käytettävät tietojärjestelmät ovat tulevien hyvinvointialueiden vastuulla. Ajankohtaiset ongelmat ja epäluulot Apotti- ja Aster-potilastietojärjestelmien käytettävyydessä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten paljon järjestelmät voivat vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisten arkeen ja lopulta potilaiden saamaan hoitoon.

Mikäli aika kuluu vaikeakäyttöisten järjestelmien parissa, saadaan terveydenhuoltoon ohjatulla rahoituksella hoidettua vähemmän ihmisiä. Viime kädessä tämä on tammikuussa valittavien aluevaltuustojen ongelma.

Ihmisten työntekoon liittyviin haasteisiin on näinä aikoina kiinnitettävä paljon huomiota. Tämä on pidettävä mielessä aina myös silloin, kun julkisella sektorilla kehitetään uusia järjestelmiä tai prosesseja: työn keskeistä sisältöä ei saa ylimääräisillä tehtävillä häiritä.

Jaakko Stenhäll

kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vihr.), Tampere

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut