Lukijalta: Ei Särkänniemeen vievää siltaa Mustanlahden satamaan - Lukijalta - Aamulehti

Vuosikymmeniä Näsijärvellä veneillyt: Ei siltaa Mustanlahden satamaan – Kortelahden pohjukka on paras mahdollinen paikka vierasvenesatamaksi

Tampereen päättäjien kannattaisi käydä kotimaisella opintomatkalla Saimaan ja Päijänteen vesistöjen keskustasatamissa

10.11. 5:30

Mustalahden satama Tampereella on vielä ainutkertainen kokonaisuus, jota ei saa pilata siihen täysin sopimattomalla siltarakennelmalla.

Aamulehdessä 27.10. sillan puoltajat sanovat, että ”se yhdistää Särkänniemeen läntiseen keskustaan”. Ymmärrän, että silta esimerkiksi Lielahden Halkoniemestä ”yhdistäisi” sen keskustaan ja lyhentäisi merkittävästi matkaa kaupungin keskustaan, mutta eikö Särkänniemeen toivota tultavan jalan tai julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin lyhin reitti sinne olisi kävellen Pyynikintorilla tai Kortelahdenkatua pitkin.

Lue lisää: Näin valtuutetut väänsivät Särkänniemen suunnitelmista, keskiössä silta ja trikootehtaan kohtalo: ”Ei asiaa ole tässä vaiheessa vielä lukkoon lyöty”

Kortelahden pohjukka on paras mahdollinen paikka vierasvenesatamaksi niin moottoriveneille kuin purjeveneillekin. Tällöin veneillä tulevat vierailijat pääsisivät mahdollisimman lähelle palveluita, kuten elintarvikeliikkeitä ja ravintoloita. Ne olisivat todellista pittoreskia kaupungin elävöittämistä toisin kuin eräät muut vempeleet.

Miltei jokaisessa uusien talojen asuntomyynti-ilmoituksissa niitä myydään järvimaisemalla ja purjeveneen kuvilla. Käytännössä veneilymahdollisuuksia ei kuitenkaan edistetä, veneiden satamapaikkoja ja vieraspaikkoja sekä talvisäilytyspaikkoja ei ole riittävästi siellä, missä niitä tarvittaisiin eli siellä missä ihmiset asuvat.

Naistenlahdessa veneilijä näkee tullessaan jo heti aallonmurtajalla kyltin ”Satamassa ei vieraspaikkoja”. Pispalan uittotunneliin pistettiin rahaa, jotta veneitä voitaisiin siirtää Pyhäjärven ja Näsijärven välillä. Käytännössä kuka tahansa voi vetää sen kokoiset veneet kuin tunneliin mahtuvat joko henkilöauton peräkärryllä tai kuorma-auton lavalla. Varoja ei pidä käyttää kulissien rakentamiseen.

Tampereen päättäjien kannattaisi käydä ihan kotimaisella opintomatkalla Saimaan ja Päijänteen vesistöjen keskustasatamissa, ja vähintäänkin säilyttää täällä vielä jäljellä olevat historialliset kokonaisuudet.

Tampereelle on jo 1830-luvulta alkaen tultu erilaisilla vesikulkuneuvoilla, ja niinkin myöhään kuin 1950-luvun lopulla Mustalahden satama miltei nykyisessä muodossaan oli tärkeä portti ja väylä Tampereen keskustaan niin ihmiselle kuin monille tavaroillekin.

Vielä kesinä 1953–1961 Särkänniemessä voi päivittäin nähdä ja kuulla 5–6 niin sanotun pikkuhöyrylaivan tulon satamaan, Tarjanteen ja Pohjolan liikennöinnin, sekä lukuisten hinaajien ja niiden perässä olleiden halkolotjien liikenteen. Niin uskomatonta kuin se onkin, osa noista uljaista historiallisista aluksista (Tarjanne, Intti, Näsijärvi II, Kotvio ja niin edelleen) pitää vieläkin Kortelahtea kotisatamanaan, samoin muutamia muita vastaavia toisista vesistöistä tuotuja aluksia.

Historialliset rantamakasiinirakennukset ovat onneksi vielä myös lähellä alkuperäisiä asujaan yli sadan vuoden takaa.

Tuomo Pälviranta

Ylöjärvi, veneillyt Näsijärvellä vuodesta 1952 alkaen

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut