Lukijalta: Kansanedustaja Sakari Puisto: EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on torjuttava - Lukijalta - Aamulehti

EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on torjuttava – Suomen saanto on pieni suhteessa maksuosuuteen

Suomen on yksiselitteisesti ja selkeästi sanottava ei, kirjoittaa kansanedustaja Sakari Puisto.

8.11. 6:30

EU:n pitkään puhuttanut elpymisväline on saamassa seuraajan, kun komission ehdotusta uudeksi ilmastotoimia koskevaksi sosiaalirahastoksi käsitellään parhaillaan eduskunnassa.

Rahasto, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, olisi kokonaismäärältään 72,2 miljardia euroa. Rahaston tukemia toimia jäsenmaissa voisivat olla esimerkiksi sähköajoneuvojen tai -pyörien hankintatuet, energiatehokkaat laiteinvestoinnit tai asuntokannan energiatehokkuus- ja lämmitystapamuutokset. Lisäksi rahasto täydentäisi EU:n budjetin muita vihreää siirtymää tukevia ohjelmia.

Rahaston on myös määrä lieventää unionin uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin.

Suomen arvioitu saantomäärä elpymisvälineestä on elänyt ajan myötä. Myös nyt ehdotettu sosiaalirahasto perustuu sekin arvioihin, ja saanto on pieni suhteessa maksuosuuteen. Valtioneuvosto toteaa itsekin kirjelmässään seuraavaa:

”Suomen saama enimmäissaanto-osuus rahaston varoista ehdotuksen mukaan olisi pieni (0,54 prosenttia), kun sitä verrataan Suomen keskimääräiseen arvioituun maksuosuuteen (noin 1,7 prosenttia) kuluvalla rahoituskaudella. Euromääräisesti Suomi saisi rahaston kokonaismäärästä, 72,2 miljardista eurosta, yhteensä 387 miljoonaa euroa, mutta voisi maksaa karkeasti arvioiden 1 230 miljoonaa euroa nykyisen omien varojen järjestelmän perusteella. Nettomaksu Suomelle olisi tällöin noin 840 miljoonaa euroa.”

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi maksaisi vielä muidenkin maiden tekemiä ilmastotoimia.

Rahaston voittajia olisivat Puola (enimmäissaanto 12,7 miljardia. euroa), Ranska (8,1 miljardia euroa), Italia (7,8 miljardia euroa) ja Espanja (7,6 miljardia euroa).

Ei ole kohtuullista, että suomalaisten varoja käytetään esimerkiksi sähköautojen lisäämiseen muualla Euroopassa, kun samanaikaisesti kotimaassa autoilun kustannukset ovat Euroopan kärkiluokkaa ja polttoaineen litrahinta on paikoin jo ylittänyt kahden euron haamurajan. Pitkien välimatkojen maassa tarve yksityisautoilulle on suurempi kuin Euroopan tiheämmin asutuissa maissa.

Vuonna 2020 keskilämpötila Suomessa oli 4,8 astetta, kun puolestaan Puolassa se oli 9,9 ja Espanjassa 14,7 astetta. Suomalaisten veronmaksajien ei tule joutua Euroopan maiden sähkö- ja energialaskujen kuittaajiksi.

Asumisen, energian ja liikenteen alati nousevat kustannukset leikkaavat ihmisten ostovoimaa, haittaavat työmatkaliikennettä ja johtavat myös energiaköyhyyteen. Emme voi tämän päälle lähteä mukaan eurooppalaisen sosiaaliturvan maksamiseen.

Sosiaalirahastoon sisältyy myös hyvin suuri periaatteellinen kysymys: rahasto avaisi unionin toimivaltaa sosiaalipolitiikan alueelle. EU:n perussopimuksia on jo rikottu ottamalla yhteistä velkaa. Samoin pää EU:n verotusoikeudelle on avattu. EU:n yhteisvastuullisen sosiaalipolitiikan avaaminen olisi uusi jättiharppaus integraation ja yhä kasvavien tulonsiirtojen tiellä.

Hallitus on ilmaissut ”erittäin kriittisen” kantansa sosiaalirahastoa kohtaan, mutta se ei vielä riitä. Sen sijaan nimenomaan jo tässä vaiheessa ainakin Suomen on yksiselitteisesti ja selkeästi sanottava ei.

Sakari Puisto

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (ps.).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut