Lukijalta: Glasgow’n ilmastokokouksessa kamppaillaan oikeudenmukaisuudesta - Lukijalta - Aamulehti

Glasgow’n ilmastokokouksessa kamppaillaan oikeudenmukaisuudesta

Kehittyvien maiden näkökulmasta Pariisin kokouksen rahoitustavoite ei ole toteutunut sen paremmin kuin ilmastonmuutoksen rajaaminen alle 1,5 asteen, kirjoittavat asiantuntijat Niko Humalisto ja Niina Ratilainen.

2.11. 6:30

Vaikka ilmastonmuutos on yhteinen ongelma, vastuut sen ratkaisemisesta ovat erilaiset. Maiden historialliset vastuut päästöistä poikkeavat toisistaan: köyhimmät maat kärsivät ilmastokriisin seurauksista eniten, vaikka ne ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Mailla on myös erilaiset mahdollisuudet rahoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja siirtymistä vähähiilisyyteen.

Tämän epäsuhdan ratkaisemiseksi Pariisin ilmastosopimus velvoittaa rikkaita maita mobilisoimaan vuosittain 100 miljardia dollaria kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Kehittyvien maiden näkökulmasta rahoitustavoite ei ole kuitenkaan toteutunut sen paremmin kuin ilmastonmuutoksen rajaaminen alle 1,5 asteen. Esimerkiksi World Resource Institute arvioi myös Suomen jääneen taakse reilusta rahoitusosuudestaan.

Kyse ei ole kuitenkaan vain rahoitusvajeesta. Rahoitus kohdistuu tällä hetkellä keskituloisiin eikä alimman tulotason maihin.

Rahoittajat ovat painottaneet ilmastonmuutoksen hillintää, vaikka tarve sopeutua on monissa kehittyvissä maissa tärkeämpi tavoite. Lisäksi kehittyviä maita hiertää, että rahoitusta kanavoidaan lainoina. Ilmastokriisin ratkaisu uhkaa kasvattaa koronan runtelemien matalan tulotason talouksien velkataakka.

Kehittyvien maiden kritiikissä korostuu lisäksi menettelytapojen epäreiluus. Ilmastorahoituksen kohteita määritellään kansainvälisissä pankeissa ja rahoituslaitoksissa ylhäältä alaspäin, syrjittyjä väestöryhmiä kuuntelematta.

Vaikka ilmastorahoitus sijoitetaan lahjoittajamaissa tyypillisesti osaksi kehitysapua, kehittyvien maiden näkökulmasta kyse ei ole avusta. Pikemmin se nähdään välineenä, jolla rikkaiden valtioiden tulisi toteuttaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta käytännössä.

Rahoituksen pitäisi turvata köyhien maiden oikeus kehitykseen. Ilmastorahoituksella ne pyrkivät turvaamaan kansalaistensa oikeudet turvalliseen elinympäristöön, peruspalveluihin ja puhtaaseen energiaan.

Erilaiset käsitykset rahoitusta koskevasta oikeudenmukaisuudesta ovat törmäyskurssilla Glasgow’n ilmastoneuvotteluissa. Kokouksessa tulisi löytää sopu niin nykyisten rahoituskäytäntöjen jämäköittämisestä kuin määritellä vuoden 2025 jälkeistä rahoitustavoitetta.

Aiemmissa neuvotteluissa tulkintoja oikeudenmukaisuudesta ovat ohjanneet rahoituksen kanavoijien intressit. Ilmastokriisistä eniten kärsivien kehittyvien maiden näkökulmia ei ole kuitenkaan enää varaa sivuuttaa.

Niko Humalisto

dosentti, johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura

Niina Ratilainen

vaikuttamistyön asiantuntija, Plan International Suomi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut