Lukijalta: Li Andersson: Suhtautumisemme mielenterveyden hoitoon pitää muuttua - Lukijalta - Aamulehti

Li Andersson: Suhtautumisemme mielenterveyden hoitoon pitää muuttua

Terveydenhuoltojärjestelmämme on monista hyvistä kehityshankkeista huolimatta edelleen hyvin keskittynyt fyysiseen terveyteen ja fyysisten vammojen hoitoon.

26.10. 6:30

Masennusta ja burnoutia, eli loppuunpalamista, kutsutaan uusiksi kansantaudeiksi. Mielenterveyden ongelmat ovat syrjäyttäneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet keskeisimpänä ihmisten työuria lyhentävänä ongelmana. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle onkin nykyään mielenterveysongelma, kuten pitkittynyt masennus.

Ongelmat koskettavat koko suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää ja on arvioitu, että joka toinen suomalainen kohtaa mielenterveysongelmia elämässään. Silti vain joka toinen ongelmia kohtaava saa tarvitsemansa avun.

Ongelmat ovat esillä myös nuorten elämässä. Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että erityisesti nuorten tyttöjen pahoinvointi on kasvanut koronapandemian aikana. Viime keväänä kirjoitettiin siitä, että nuorisopsykiatriset osastot Turussa ja Tampereella olivat niin ylitäynnä, että monet joutuivat nukkumaan patjoilla lattialla.

Lue lisää: Nuoret haluavat Tampereen kouluihin mielenterveys­tarkastukset ja ilmaiset aamupalat – Tässä ovat nuorisovaltuuston uudet jäsenet

Ongelman mittaluokka, yleisyys ja vakavuus huomioiden on ihmeellistä, ettemme edelleenkään ole onnistuneet vahvistamaan mielenterveyden hoidon palveluita. Terveydenhuoltojärjestelmämme on monista hyvistä kehityshankkeista huolimatta edelleen hyvin keskittynyt fyysiseen terveyteen ja fyysisten vammojen hoitoon. Mielenterveyden “peruspalveluiden” puuttuminen on johtanut tilanteeseen jossa apua tarvitsevat joutuvat odottamaan hoitoa pitkään - aivan liian pitkään. Ihminen, joka on pidempiaikaisen terapian tarpeessa voi joutua odottamaan pääsyä Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan vuoden tai jopa vuosia. Edelleen lapsia ja nuoria ohjataan jonottamaan nuorisopsykiatriselle osastolle pääsyä palveluun pääsyn sijaan.

Koko mielenterveyden hoidon palveluketjun pitää olla kunnossa, niin että myös osastopaikkoja on tarvetta vastaavasti. Lisäksi tarvitsemme myös uudentyyppisiä palveluita, ja se edellyttää muutosta koko suhtautumiseemme mielenterveyden hoitoon. Mielenterveyspalvelut pitää nähdä yhtä oleellisena osana terveyskeskuksissa, neuvoloissa, perhekeskuksissa ja kouluissa tarjottavia peruspalveluita kuin fyysisen terveyden palvelut.

Kehitystyöt onkin jo monin paikoin aloitettu. Pääkaupunkiseudulla tehtiin muutama vuosi sitten HUS:in ja kuntien yhteinen arvio lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Johtopäätös oli että tarvitaan uusi yksikkö lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien arviointiin ja hoitoon, ennen kuin ongelmat kärjistyvät liian pahoiksi. Vastaavia arviointeja palveluiden saatavuudesta tarvitaan myös muualla. Terapian saatavuuden laajentaminen taas edellyttää terapeuttien koulutuksen merkittävää lisäystä. Tämän lisäksi on huolehdittava, että kaikissa terveyskeskuksissa on valmius hoitaa mielenterveyden ongelmia ja vastata potilaiden tarpeisiin kun he hakevat apua.

Sote-uudistus tuo mukanaan nykyistä parempia mahdollisuuksia tämän rakennemuutoksen toteuttamiseen, kun erikoissairaanhoidon asiantuntijoita ja resursseja on siirrettävissä perustason palveluihin. Vakavissa tapauksissa on kuitenkin selvää, että ennaltaehkäisevä ja varhainen hoito ei riitä, vaan on huolehdittava myös osastohoidon paikkojen riittävyydestä, jotta yksikään apua tarvitseva ei joudu viettämään yötä patjalla lattialla.

Meillä ei kansakuntana ole varaa olla korjaamatta mielenterveyden hoidon ongelmia.

Li Andersson

Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut