Lukijalta: Kansanedustaja Jouni Ovaska: Menokehykset suojaavat tuhlailulta - Lukijalta - Aamulehti

Kansanedustaja: Menokehykset suojaavat tuhlailulta – nykyinen kehysmenettely mahdollistaa investoinnit

Hallituksessa ja oppositiossa etsitään kuumeisesti keinoja, joilla Suomi saataisiin kestävälle kasvun tielle.

25.10. 6:45

Syksy ja sitä myöten maan tulevan vuoden budjetin käsittely on kääntänyt poliitikkojen ja politiikkaa aktiivisesti seuraavien katseet talouteen. Niin hallituksessa kuin oppositiossa etsitään kuumeisesti keinoja, joilla Suomi saataisiin kestävälle kasvun tielle. Samaan aikaan Euroopan unionissa on alettu pohtia, miten palata takaisin yhdessä sovittuihin taloussääntöihin. Erityisesti Suomi on ollut vaatimassa jäsenmailta velkakuria.

Tähän taustaan nähden monet meistä yllätti pääministeri Sanna Marinin ehdotus, jonka mukaan investointimenot erotettaisiin käyttötalouden menoista. Hänen mukaansa erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät investoinnit olisi syytä siirtää kehysmenettelyn ulkopuolelle.

Tämä hyvin tekniseltä kuulostava ehdotus pitää sisällään ison ajattelutavan muutoksen. Menettely mahdollistaisi rahankäytön sovittujen raamien ulkopuolella, mikäli kohteet katsottaisiin investoinneiksi.

Budjettikehyksellä tarkoitetaan menettelyä, jossa hallitus itse päättää vaalikauden alussa kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta sekä kehysmenettelyn säännöistä koko vaalikaudelle. Toisin sanoen: hallitus antaa lupauksen rajoista, joiden sisällä valtion varojen käyttö pysyy. Se tuo ennakoitavuutta ja varmuutta niin päätöksentekoon kuin markkinoille. Samalla se vahvistaa taloudenpidon uskottavuutta, josta on syytä pitää kiinni.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ehdottoman tärkeää, ja on selvää, että sen pitää näkyä myös valtion varojen käytössä. On kuitenkin ilmeinen vaara, että tällaisen ”käsitekikkailun” taakse kätkeytyy ajatus lisätä valtion velanottoa. Yhden mielestä esimerkiksi liikennehankkeet voisi sijoittaa kehysten ulkopuolelle, toisen mielestä poliisien määrärahojen merkittävä lisääminen olisi tulevaisuusinvestointi, joka voitaisiin tehdä perinteisen menettelyn ohi.

Käsitteiden kanssa on oltava täsmällinen. Riittävän suurella aasinsillalla lähes kaiken rahoituksen lisäämisen voi nähdä investointina.

Jo nykyinen kehysmenettely mahdollistaa investoinnit. Halutessaan hallitus voi kautensa alussa nostaa kehystasoa. Kehys ei tule ylhäältä annettuna vaan sen määrittää hallitus itse. Siksi erilaisten rahoituskohteiden ujuttaminen kehysten ulkopuolelle nakertaa koko järjestelyn uskottavuuden.

Jos menettely halutaan heittää romukoppaan, se tulee sanoa ääneen. Itse en tällaista järjestelyä kannata.

Jouni Ovaska

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kesk.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut