Lukijalta: Ammattikorkeakoulussa tutkintokohtainen hinta on romahtanut 6 000 euroon/opiskelija - Lukijalta - Aamulehti

Ammattikorkeakoulujen kurjistaminen voi johtaa vaaralliseen oravanpyörään – tutkintokohtainen hinta on romahtanut 6 000 euroon opiskelijalta

Nyt tutkinnot tuotetaan puolella siitä hinnasta kuin kymmenen vuotta sitten.

3.10. 6:30

Äskettäin julkaistu OECD:n raportti osoittaa, että Suomi käyttää merkittävästi vähemmän rahaa korkeakoulutukseen kuin kilpailijamaat. Tämän pitäisi herättää päättäjät ja yritysmaailma. Varsinkin kun paljon puhutut kilpailukyky ja innovointivalmius on sälytetty Suomessa korkeakoulujen harteille. Tällä lähestymistavalla emme pysty kilpailemaan eurooppalaisten kilpailijoidemme kanssa.

OECD:n raportissa kerrotaan rahoituksen laskeneen 2,4 prosenttia vuosina 2012–2018. Tuo prosenttimäärä merkitsee esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun kohdalla 1,8 miljoonaa euroa. Käytännössä se merkitsee noin 25 opettajan palkkaa.

Samalla kun rahoituksen lasku on jatkunut, Suomi on asettanut tavoitteeksi korkeakoulutettujen määrän kasvattamisen 50 prosenttiin väestöstä. Tavoitteen saavuttaminen on välttämätöntä osaamisen vahvistamisen kannalta, mutta asiaa ei voida toteuttaa alennusmyynnillä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on rakennettu siten, että jokainen korkeakoulu haluaa lisäaloituspaikkoja, jotta oma rahoitus ei laskisi. Korkeakouluille tarjotun lisärahoituksen ehtona ovat olleet lisäaloituspaikat. Samalla tutkintokohtainen hinta on kuitenkin romahtanut ammattikorkeakouluissa 6 000 euroon opiskelijalta. Tuolla rahoituksella järjestetään opetus mutta ei ylläpidetä korkeakoulukiinteistöjä, kasvavia ICT-menoja, tukijärjestelmiä opintoihin tai korkeakouluille lisättyjä tehtäviä.

Viimeisen neljän vuoden aikana ammattikorkeakouluissa aloittaneiden määrä on kasvanut kolmanneksella. Tutkinnot tuotetaan puolella siitä hinnasta kuin kymmenen vuotta sitten. Vertailukohtana lisäpaikoissa voi käyttää toisen asteen vastaavaa hintaa, joka on reilut 8 000 euroa opiskelijalta.

Ammattikorkeakouluissa panostetaan työelämäyhteistyöhön, mutta osa tutkinnoista vaatii opiskelijoiden tekevän työharjoittelut korvauksetta, minkä lisäksi korkeakoulu maksaa näistä paikoista työnantajille. Tämä saa jo opiskelijat pohtimaan omaa arvoaan työelämässä verraten muihin tutkintoaloihin.

Luopumalla maksuvelvoitteesta, saataisiin muutama opettaja lisää, uusia moderneja välineitä ja resursseja tukipalveluihin.

Ohjaus- ja tukipalvelut korkeakoulussa ovat tärkeässä roolissa. Jos opiskelijat voivat huonosti, heidän opintonsa ovat vaarassa venyä yli tavoiteajan, jolloin rahoitus leikkaantuu ja esimerkiksi tukipalveluiden rahoitus vähenee. Oravanpyörä on valmiina ja pahimmillaan tulevaisuudessa valmistuu uupuneita, itsestään ja ammatistaan epävarmoja korkeakoulutettuja.

Tavoiteaikojen sijaan rahoituksen tulisi tukea opiskelijan kehittymistä ja kasvamista työelämään ja alansa ammattilaiseksi. Työelämäyhteistyötä ja yhteiskunnallista toimintaa tulisi tukea ja kannustaa rankaisemisen sijasta, sillä ne ovat vahvuuksia ammatillisessa kasvussa, joita etenkin ammattikorkeakoulut voivat tarjota.

Koulutuksen hintaa on juustohöylätty liikaa, sillä on seurauksia, jotka näkyvät korkeakoulujen arjessa jo nyt.

Emmi Lainpelto

puheenjohtaja, Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko)

Tapio Kujala

rehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos