Kun viesti on saatettava perille muulla kuin äidinkielellä, kannattaa avuksi ottaa kielten ammattilaiset. Torstaina 30. syyskuuta juhlitaan YK:n kansainvälistä kääntäjienpäivää ja 26. syyskuuta vietettiin Euroopan kielten päivää.
Kääntäjän ammatti on maailman vanhimpia ammatteja, mutta kieliasiantuntijoiden ja käännös- ja tulkkausviestinnän osaaminen on nykypäivänä paljon laveampaa. Ammattikääntäjää tai -tulkkia tarvitaan, jotta kielellisten oikeuksien ja oikeusturvan toteutuminen voidaan taata.
Kieliasiantuntijat ovat paitsi viestin välittäjiä myös yhä useammin erilaisten sisältöjen tuottajia. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa koulutetaan osaajia teknisen viestinnän, lokalisoinnin ja dokumentoinnin tehtäviin teknologia-alalle. Tekoäly kehittyessään muokkaa lisää kieliasiantuntijoiden työtehtäviä sellaisiksi, joissa tarvitaan syvällistä ja luovaa kielen ammattilaisuutta.
Vaikka kielen ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessa yhä moninaisemmissa ja monimutkaisemmissa tehtävissä, heidän koulutuksestaan nipistetään jatkuvasti. Vuosia jatkuneet säästötoimet ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että ammattitaitoisia ruotsin kääntäjistä on pulaa niin julkishallinnossa kuin yritysmaailmassa. Ongelma pahenee, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Moni yhteiskunnan toiminto on riippuvainen pätevistä ja koulutetuista kielten ja kulttuurien ammattilaisista. Enää humanistisista tieteistä, kuten kieli- ja käännöstieteistä, ei voida lyhytnäköisesti säästää.
Hanna Gorschelnik
toiminnanjohtaja, Kieliasiantuntijat ry
Linda Ahlblad
puheenjohtaja, Suomen kieliklusteri Kites ry
Turkka Kulmala
puheenjohtaja, Suomen kielipalveluyritykset ry (SKY)
Jenni Kavén
va. toiminnanjohtaja, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL)