Lukijalta: Komisario evp. perustelee, miksi maasto ei ala kadun asvaltin reunasta - Lukijalta - Aamulehti

Komisario evp. perustelee, miksi maasto ei ala kadun asvaltin reunasta

Oikea ratkaisu olisi, että tällaisissa tapauksissa pysäköintiä ohjattaisiin liikennemerkeillä, jolloin ei tulisi tulkintoja tien ja maaston rajapinnasta.

22.9.2021 6:30

Maanantaina 20. syyskuuta oli Aamulehdessä artikkeli Tampereen Kaupissa todetuista pysäköintirikkomuksista. Pesäpallotapahtuman yhteydessä oli ollut runsaasti virheellisesti pysäköityjä autoja esimerkiksi pysäköintikieltoalueella.

Samassa artikkelissa oli myös valokuva Kaupin puistokadulta, jossa virheellisesti väitettiin punaisen auton olevan pysäköitynä maastoalueelle.

Lue lisää: Kaupista tuli pysäköintivirhemaksujen sumppu sunnuntaina, video näyttää pitkän jonon laputettuja autoja – tarkastaja: ”Tiedän, että tämä aiheuttaa harmaita hiuksia”

Miksi kyseessä ei ole pysäköinti maastoon? Perusteluja seuraavassa.

Tieliikennelain 1 § määrittelee, että kyseinen laki koskee liikennettä tiellä. Saman lain 2 § kertoo, että tiellä tarkoitetaan maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Eli tieliikennelain tie-alueella sovelletaan tieliikennelakia ja on huomioitava, että "liikenne" tarkoittaa kaikkea liikennettä, ei pelkästään ajoneuvoliikennettä vaan esimerkiksi myös jalankulkuliikennettä. Tieliikennelaissa ei löydy sellaista määritelmää, että taajama-alueella tieliikennelain soveltamisala päättyisi päällysteen reunaan ja muu alue, esimerkiksi päällysteen vieressä oleva sora-alue olisi maastoa. Monissa paikoinhan se on juuri esimerkiksi jalankulkuliikenteelle tarkoitettua aluetta, jos paikalla ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvo on pysäköitävä tien suuntaisesti ja mahdollisimman lähelle tien reunaa eli juuri kuten kuvan punainen auto.

Tieliikennelain 71 § mukaan liikenteenohjauslaitteen (esimerkiksi liikennemerkki) kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle asettaa kunta. Tieliikennettä koskevat liikennemerkit ovat siis tiellä, eivät esimerkiksi maastossa.

Maastoliikennelain mukaan maastolla tarkoitetaan maa-aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen.

Maastossa moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt henkilö ja maastoliikenneasetuksen mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin sallittu nopeus maastossa maa-alueella on 60 km/h.

Ajokorttilain mukainen ajo-oikeus ja ajoneuvon luokkaa vastaavan ajokortin vaatimus koskee liikennettä tieliikennelain mukaisella tiellä, ei maastossa, joten maastossa moottoriajoneuvon kuljettamiseen riittää 15 vuoden ikä ja maanomistajan lupa liikkua maastossa.

Aamulehden kuvassa näkyi punainen auto, joka oli osittain asfaltilla, osittain viheralueella. Samassa kuvassa näkyi auton oikealla puolella kevyen liikenteen väylä sekä tuolle viheralueelle pystytetty liikennemerkki. Liikennemerkki on tieliikennelain mukainen ja laitettu tieliikennelain mukaisesti tielle. Tieliikennettä koskevat liikennemerkit ovat tiellä, eivät maastossa.

Tuntuisi myös kovin erikoiselta, että esimerkiksi kuvassa olevalla Kaupin puistokadulla, jolla on 30 km/h nopeusrajoitus, voisi 15 vuotta täyttänyt henkilö ajaa esimerkiksi isolla moottoripyörällä ilman ajokorttia 60 km/h-nopeutta tuossa päällysteen viereisellä sora- ja nurmialueella ja henkilö syyllistyisi vain luvattomaan maastossa ajamiseen, ei ajokortitta-ajoon eikä ylinopeuteen. Näinhän olisi, jos tuo tulkinta maastoliikennelain mukaisesta alueesta heti päällysteen vieressä olisi oikea.

Pysäköinninvalvonnan tulkinta tiestä ja maastosta perustunee hallinto-oikeuden ratkaisuun. Ainakin Kuopion ja Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa on tehty yksittäisissä maastopysäköintiä koskevissa valituksissa ratkaisu, että maaston ja tien rajapinta määrittyisi siten, että päällysteen ulkopuolinen alue olisikin maastoa, ei tietä. Kyseisten ratkaisujen perustelut ovat mielestäni melko suppeasti tehtyjä, eikä käsittääkseni niitä voi pitää sellaisina ennakkotapauksina, että ne ohjaisivat toimintaa jatkossa.

Pätevämpi tulkinta tien alueesta on esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisu 1985-II-34, jossa taajama-alueella Kouvolan Kaitelankadulla oli vastaavanlainen tilanne kuin Aamulehden kuvassa Kaupin puistokadulta. Tapauksessa ajokaistojen ja kevyen liikenteen väylän välinen viheralue oli noin 12 metriä leveä ja päätöksen mukaan pyörätie ja siten myös viheralue oli samaa tietä kuin ajorata. Muuten ratkaisu koski muuta kuin pysäköintiä koskevaa asiaa.

Pysäköinninvalvonnan ja tienkäyttäjien kannalta oikea ratkaisu olisi se, että tällaisissa tapauksissa pysäköintiä ohjattaisiin liikennemerkeillä, jolloin ei tulisi tulkinnanvaraisia ja tienkäyttäjien oikeustajun vastaisia tulkintoja tien ja maaston rajapinnasta.

Edellä on perusteluja sille, että nykyinen tulkinta on joka tapauksessa virheellinen.

Erkki Alanen

komisario evp., Tampere

Lue lisää: Onko tämä kaikkien maastopysäköinnistä annettujen sakkojen äiti? Kari Nikkilä pysäköi autonsa Tampereen kaupungin itse rakentamalle parkkipaikalle, kaupunki sakotti

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut