Lukijalta: Psykologi pohtii, mistä rokotevastaisuus kumpuaa – Yksi keskeinen selittävä tekijä on jäänyt lähes huomiotta - Lukijalta - Aamulehti

Psykologi pohtii, mistä rokotevastaisuus kumpuaa – Yksi keskeinen selittävä tekijä on jäänyt lähes huomiotta

Koronakriisi on henkisen kasvun paikka. Se on pakottanut meidät kaikki kohtaamaan riippuvuutemme.

25.8.2021 5:45

Mistä rokotevastaisuus kumpuaa? Miksi järkevät ja jopa korkeasti koulutetut ihmiset eivät ota koronarokotetta tai kritisoivat aktiivisesti rokottamista? Syinä pidetään väärää tietoa, pelkoja tai välinpitämättömyyttä.

Yksi keskeinen selittävä tekijä on jäänyt lähes huomiotta. Se on ihmisen itsemääräämispyrkimys. Ihminen on synnynnäisesti olento, joka haluaa määrätä itse itsestään. Tämän halun jokainen vanhempi kohtaa lapsessaan varhain ja usein rajuna protestointina murrosiässä. Ihminen ei halua olla vain toisten kasvatettavana, määräiltävänä tai vallan käytön kohteena. Hän haluaa herra tai rouva talossaan.

On ihmisiä, jotka eivät pyydä apua työpaikalla, vaikka sitä annettaisiin. Monet eivät mene lääkäriin tai ota lääkkeitä, koska pelkäävät menettävänsä autonomiansa ja joutuvansa riippuvuussuhteeseen tai jollakin tavoin alisteiseen asemaan.

Pandemia on koetellut meidän kaikkien itsemääräämispyrkimystämme ohjeineen, suosituksineen, rajoituksineen ja pakkoineen. Se on tuonut voimallisesti esiin vahvan riippuvuutemme asiantuntijoista, terveydenhuollosta, lääkkeistä, hallituksesta ja viimeisimpänä viruksen muuntautumiskyvystä. Kaiken keskellä olemme tajunneet, että terveytemme ja koko taloutemme riippuu myös ventovieraista ihmisistä: miten he pitävät turvaväliä, karanteenia ja maskia – ja ottavat rokotteen.

Olemme joutuneet toteamaan, että elämämme ja hyvinvointimme ei ole vain omissa käsissämme. Emme hallitsekaan kaikkea. Emme olen niin itsenäisiä kuin olemme ehkä kuvitelleet tai toivoisimme.

Ihmisen elinikäinen tehtävä on tasapainoilla itsemääräämispyrkimyksen ja riippuvuuden välillä. Toisaalta oppia toimimaan tarvittaessa itsenäisesti ja toisaalta osata ottaa huomioon toiset ihmiset, realiteetit ja myöntää oma avun tarve. Jos itsenäistymiskehitys on jäänyt vajavaiseksi, henkilö saattaa protestoida tai vastustaa milloin mitäkin ulkopuoleltaan tulevaa vaatimusta turvavyöpakosta lähtien säilyttääkseen autonomian tunteensa.

Koronakriisi on henkisen kasvun paikka. Se on pakottanut meidät kaikki kohtaamaan riippuvuutemme. Emme selviä yksin. Joudumme kysymään itseltämme, vaarantuuko itsenäisyyteni, jos suostun noudattamaan terveysviranomaisten ohjeita? Onko kuitenkin minun etuni ja vapauteni paras tae, että otan rokotteen muiden kanssaihmisten tavoin? Voinko mennä piikille kokematta sitä henkilökohtaisena loukkauksena, kajoamisena itseyteeni tai mukautumisena muiden tahtoon?

Pekka Järvinen

organisaatiopsykologi, ryhmäpsykoanalyytikko, Tampere

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut