Lukijalta: Mikä meni vikaan Suomen koulutusjärjestelmässä? – Opettaja listaa kymmenen kohtaa - Lukijalta - Aamulehti

Mikä meni vikaan Suomen koulutusjärjestelmässä? – Opettaja listaa kymmenen ongelmakohtaa

Opettaja mainitsee muun muassa, että koulutuksesta on leikattu useasti, ja etenkin ammatillisen koulutuksen taso on romutettu. Lisäksi perheille, lapsille ja nuorille tärkeitä sosiaalipalveluita on leikattu, mikä satuttaa etenkin syrjäytymässä olevia.

6.8.2021 6:33

Suomalainen koulu ei ole enää maailman paras. Oppilaiden tieto- ja taitotaso on laskenut, kuten myös oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Vuoden 2018 kansainvälisissä Pisa-tuloksissa Suomi oli jo kaukana kärjestä, johtuen muun muassa seuraavista 2000-luvulla tapahtuneista muutoksista.

Sanonta “tie helvettiin on päällystetty hyvin aikomuksin” tulee valitettavan usein mieleen.

1. Negatiivisen leimaantumisen vuoksi kaikki oppilaat integroitiin yhteisiin opetusryhmiin ja erityisopetus järjestettiin ns. kolmiportaisen tuen mukaan. Aliresursoinnin vuoksi kaikki oppilaat kärsivät ja opettajat uupuvat.

2. Koulutuksesta on leikattu useasti, ja etenkin ammatillisen koulutuksen taso on romutettu. Kaikilla asteilla leikkaukset ovat lisänneet opettajan ydintehtävän ulkopuolista silpputyötä, mikä on suoraan pois opetuksen toteuttamisesta.

3. Perheille, lapsille ja nuorille tärkeitä sosiaalipalveluita on leikattu, mikä satuttaa etenkin syrjäytymässä olevia. Tämä on myös tuonut opettajille aiemmin sosiaalityön, hallinnon ja jopa kotikasvatuksen piiriin kuulunutta lisätyötä.

4. Digi- ja somemaailman negatiivinen vaikutus psykologiseen kehitykseen. Älypuhelimet ja pelaaminen vievät yöunet ja huonontavat keskittymistä, lyhytkestoista muistia ja impulssikontrollia. Toki opetuksen digiratkaisut rikastavat koulunkäyntiä, mutta puhelinten ja pelien haitat on otettava tosissaan.

5. Oppilaitosten rahoitusmalli, joka perustuu hyväksyttyjen kurssien ja valmistuneiden opiskelijoiden määriin, luo opettajalle ulkopuolista painetta päästää nuori kurssista läpi, vaikka hän ei hallitsisi edes perusasioita. Myös epäselvät arviointikriteerit lisäävät tällaista tulkinnanvaraisuutta.

6. Oppilaiden perustiedot ja -taidot ovat selkeästi heikentyneet, mutta niiden sijaan perusopetuksen opetussuunnitelma (2014) painottaakin laaja-alaista osaamista, työelämätaitoja ja itseohjautuvuutta. Kohdat 5. ja 6. lisäävät myös aiheetonta opettajien ammattitaidon kyseenalaistamista.

7. Koulua on “uudistettu” tuotteitaan ja visioitaan myyvien konsulttien ja arkkitehtien johdolla, oppilaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Uudistuskiimassa muutoksia tehdään muutaman vuoden välein, eikä niiden vaikutuksia edes ehditä arvioimaan. Seurauksena esimerkiksi kaoottisia avokonttorikouluja ja lyhytnäköistä, mukakehittävää hankehumppaa.

8. Lisääntyneelle määrälle ei-suomenkielisiä tai suomea heikosti osaavia koululaisia ei ole riittävää tukea koulupolulla. Opettajat ja erityisopettajat tekevät parhaansa, mutta aliresursoidun järjestelmän vuoksi nämä koululaiset jäävät heitteille.

9. Nyt halutaan nurinkurisesti pidentää oppivelvollisuutta sen sijaan, että korjattaisiin yllämainittuja asioita, jotka aiheuttavat kumuloituvia ongelmia jo koulupolun alusta asti.

10. Opettajia ei haluta kuunnella, vaikka korkeakoulutetut opettajat ovat oman alansa ylivertaisia asiantuntijoita. Nämäkin ongelmat on tiedetty jo pitkään.

Tuomas Kaukoranta

englannin opettaja, Riihimäki

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut