Lukijalta: Yliopiston Linna-rakennuksesta ei pidä luopua - Lukijalta - Aamulehti

Yliopiston Linna-rakennus pitää ehdottomasti säilyttää – jos opetus siirtyy Zoomiin, opinnot eivät kiinnosta pian vaihto-opiskelijoitakaan

Jo nyt kirjasto ja lukusalit ovat täynnä, eikä vapaata opiskelutilaa keskustakampuksella ole, kirjoittaa neljä Tampereen yliopiston opiskelijaa.

30.6.2021 6:30

Koronapandemia on koetellut opiskelijoita ankarasti. Tampereen ylioppilaskunnan teettämän kyselyn vastaajista 76 prosenttia kertoi tilojen käytön rajoitusten vaikuttaneen hyvinvointiinsa negatiivisesti. 60 prosentille rajoitukset yliopistolla oleskeluun ovat aiheuttaneet yksinäisyyttä. Vastausten perusteella tilanne on huolestuttava.

Pandemiatilanteen lieventyessä toivo lähiopetukseen palaamisesta on herännyt, mutta samalla on ilmaantunut uusi huoli merkittävistä vähennyksistä opiskelutiloihin. Yliopisto tavoittelee 25 prosentin tilavähennyksiä vuoteen 2030 mennessä, ja yhtenä vaihtoehtona on esillä Linna-rakennuksesta luopuminen. Keskustakampuksen Linnassa sijaitsee muun muassa yliopiston kirjaston suurin toimipaikka, opetus- ja opiskelutiloja, tutkijoiden työtiloja ja opiskelijoiden järjestötiloja.

Tilavähennykset nakertavat entisestään yhteisöllisyyttä, jonka heikkeneminen korona-aikana on näkynyt opiskelijoiden jaksamisessa. Leikkaukset ovat myös ristiriidassa yliopiston lähivuosina lisääntyviin opiskelijamääriin.

Jo nyt kirjasto ja lukusalit ovat täynnä, eikä vapaata opiskelutilaa keskustakampuksella ole. Jos opetus valuu pysyvästi opiskeluasuntojen yksinäisyyteen yliopiston profiloituessa Zoom-yliopistoksi, opinnot eivät kiinnosta pian vaihto-opiskelijoitakaan. Rauhalliset opiskelutilat kampuksella ovat erittäin tärkeitä myös soluasunnossa asuville ja perheellisille.

Yliopisto perustelee leikkauksia ennen kaikkea hiilineutraaliustavoitteella vedoten myös taloudellisiin syihin. Linnan toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvat päästöt eivät kuitenkaan katoa vastuun siirtämisellä muille.

Vasta 2006 valmistunut rakennus tuskin jää ilman käyttöä, vaikka yliopisto lopettaisi tilojen vuokraamisen. Alun perin Linna on rakennettu yliopiston pääkirjastoksi, ja se palvelee nykyisellä sijainnillaan ainakin 14 000 yliopistolaista ja lisäksi muita kaupunkilaisia. Kirjaston tulee pysyä keskustassa käyttäjiään lähellä, jotta vältytään turhalta liikenteeltä ja sen aiheuttamilta päästöiltä.

Linnaan keskittyvät tilavähennykset osuvat rakennuksessa toimivan yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Suunnitelman perusteella ei uskoisi, että yhteiskunta on tekniikan ja terveyden ohella yliopiston julkilausuttu painopiste.

Linnasta luopuminen saattaa pakottaa työntekijät kotitoimistoihin tai ”muuntuviin yhteiskäyttötiloihin”, joiden työrauhasta ei ole takeita. Kampuskehityksen johtaja Satu Hyökki toteaa Visiiri-lehdelle 17.6., että ”on nähty tärkeäksi osoittaa resursseja ihmisiin ja tekemisiin, ei seiniin”. Tilat kuitenkin nimenomaan palvelevat akateemista yhteisöä ja tiedettä.

Yrityksen elkein toimiva yliopisto ei ole mahdollistanut vastavuoroista keskustelua tilasuunnitelmista, eikä tieto päätösten taustalla ole kulkeutunut yhteisölle. Linnan tiloja tarvitaan, jotta opiskelulle, tutkimustyölle, kokoontumiselle ja kohtaamiselle on edellytykset jatkossakin. Opiskelijat järjestävät Linnan puolesta mielenilmauksen Linnan edessä 9.7. kello 16.

Havu Kuusinen

Roosa Kuisma

Linda Mäki

Suvi Parhankangas

Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston opiskelijoita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut