Lukijalta: Martti Mölsä: Monessa kunnassa väestön vähenemisen seurauksia ei tunnusteta, koska se nähdään poliittisena epäonnistumisena - Lukijalta - Aamulehti

Pitkään politiikassa mukana ollut Martti Mölsä: Monessa kunnassa väestön vähenemisen seurauksia ei tunnusteta, koska se nähdään poliittisena epäonnistumisena

Ongelmat eivät häviä asettelemalla uusia tavoitteita elinkeinoelämälle, työllistämiselle tai palkkaamalla julkiselle sektorille lisää työntekijöitä.

11.6. 6:29

Valtiovallassa harjoitetun pitkäaikaisen keskittämispolitiikan seurauksena kuntien väestö vähenee ja vanhenee maaseudulla. Samaan aikaan kasvu keskittyy muutamaan suurempaan keskuskaupunkiin ja niiden lähiympäristöön.

Kaikesta tästä huolimatta kuntien virkakoneisto ja luottamushenkilöstö ei uskalla tunnustaa omia realiteetteja ja uusia kasvustrategioita laaditaan arkistoon entisten joukkoon. Väestön vähenemisen seurauksia ei tunnusteta, koska se nähdään poliittisena epäonnistumisena. Voidaankin puhua niin sanotusta itsepetoksesta.

Esimerkiksi pienten seurakuntien 15 jäsenen valtuusto käsittelee noin 1 miljoonan euron budjettia (liikkumavara 5 prosenttia), kun samaan aikaan moni yrittäjä pyörittelee yksin hieman suurempaa liikevaihtoa.

Vastaavasti kunnanvaltuustojen koko on esimerkiksi 21-jäseninen vuodesta toiseen, vaikka väestö on vähentynyt 5000 asukkaasta alle 3000 asukkaan.

Näissä kunnissa ehdokkaiksi on vaikea löytää laajempaa osaamista hallitsevia henkilöitä. Lopputuloksena saattaa olla, että valitun valtuutetun pyörä on jo valmiiksi ulkona yöt. Kokouspalkkioilla asiaa ei korjata.

Kun meneillään oleva kehitys myös valtakunnan tasolla jatkuu, on lopputuloksena talouden nollakasvu. Seuraukset heijastelevat voimakkaasti myös kuntatalouden valtionosuuksiin.

Ongelmat eivät häviä asettelemalla uusia tavoitteita elinkeinoelämälle, työllistämiselle tai palkkaamalla julkiselle sektorille lisää työntekijöitä. Kun valtion talous ei nouse, ei nouse kuntienkaan. Vienti on viimeiset 20 vuotta polkenut paikallaan. Tästä saa hyvän käsityksen muun muassa siksi, että vienti/bruttokansantuote-suhde on Suomessa samalla tasolla kuin Kreikassa. Samaan aikaan kuvitellaan, että vientiä lisätään jakamalla rahaa etelän maille.

Jotain paljon syvällisempää pitää tapahtua, mutta kuntien valtuustoissa tätä ei ratkaista, sillä sellaista valtaa ei ole kunnissa, ja pienemmissä asioissa valtuustojen valta on jo karsittu vuosien varrella olemattomiin. Valtaa on delegoitu aina alemmaksi virkamiehille asti.

Samaan aikaan kuntien valtaa on menetetty ulkoistamalla palveluja yhtiöille ja muihin yhtymiin. Edelleen valtiovallan valtaa on siirretty Brysseliin.

Uuden valtuutetun työ lähteekin liikkeelle siitä, että ensin valtuutettu hahmottaa kokonaiskuvan nykyisestä yhteiskunnasta. Samalla pitäisi pystyä ottamaan huomioon, että kokonaiskuva muuttuu jatkuvasti ja seuraava suuri muutos voi olla sote, joka jälleen sekoittaa pakan.

Suuri merkitys on myös yrittäjyydellä. Ilman sitä kuntienkaan rattaat eivät pyöri. Tämä asia tulisi muistaa aina ensimmäisenä. Näillä ajatuksilla toivon uusille valtuustoille onnea ja menestystä!

Martti Mölsä

Punkalaidun

Kirjoittaja on nyt oloneuvos, mutta ollut mukana politiikassa 40 vuotta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: