Avoimuutta Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotantoon - Lukijalta - Aamulehti

Avoimuutta Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotantoon

5.5. 6:14

Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kirjoittaa kaikkiin Tampereen kaupunkiseudun kotitalouksiin jaettavassa 2030-lehdessä (pääkirjoitus 1/2021), että sähköä voi Suomessa käyttää huoletta kohtuullisesti ja Tampere lämpiää kestävillä pirkanmaalaisilla puuperäisillä aineksilla.

Tampereen Sähkölaitoksen kotisivuilta ei selviä, millaisista metsistä ja miten puuta (eli Laitisen mukaan oksa- ja latvusmassoja, harvennuspuuta sekä sahojen sivutuotteita) kerätään. Ainoa maininta kotisivuilla puun alkuperästä liittyy paikallisuuteen ja sivuilta on löydettävissä ainoastaan kartta, joka kertoo aluekokonaisuuden, jolta puuta hankitaan. Vaikka puu on uusiutuva luonnonvara, aiheuttaa sen polttaminen kuitenkin päästöjä juuri nyt siirtämällä puuhun sitoutuneen hiilen ilmakehään.

Sähkölaitoksen kotisivuilla kerrotaan, miten yli puolet kaukolämmön tuotannosta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Sivuilla ei kuitenkaan määritellä sitä, mitä uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan.

Kerrottuun määrään päästään esitettyjen kaavioiden perusteella vain, jos turpeen tai sekajätteen poltto lasketaan uusiutuvaksi energialähteeksi. Yhä harvempi pitää turpeen polttoa enää kestävänä energiantuotantomuotona, mutta Sähkölaitoksen tuottamasta kaukolämmöstä yli 20 % on silti edelleen peräisin turpeesta. Sähkölaitos ei myöskään avaa kotisivuillaan puunpolton päästölaskelmia tavalla, joka mahdollistaa esitettyjen laskelmien tarkastamisen.

Tuoreimman Suomessa vuonna 2019 tehdyn lajien uhanalaisarvioinnin mukaan eniten uhanalaisia lajeja elää juuri metsissä ja kaikista arvioiduista metsälajeista joka kymmenes on uhanalainen, mutta metsälinnuista peräti viidennes on luokiteltu uhanalaisiksi. Yleisimpiä syitä uhanalaisuudelle ovat metsienkäsittely, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.

Me emme tiedä, onko Sähkölaitoksen käyttämä puu peräisin vanhoista metsistä ja onko joukossa kookkaita ja lahoja puita. Emme myöskään tiedä, miten parhaillaan käynnissä oleva lintujen pesintäaika huomioidaan puuperäisten ainesten keruussa.

Jari-Pekka Tamminen

Diplomi-insinööri, matematiikan opettaja, maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?