Lukijalta: Yksinasuvat ovat unohdettu kansanosa - Lukijalta - Aamulehti

Yksinasuvat ovat unohdettu kansanosa – lainsäädännössä usein heikompi asema kuin pariskunnilla

Yksinelävien ääni kuuluu heikosti, vaikka heidän asemassaan on lukuisia epäkohtia.

3.5. 7:50

Yhden hengen talouksia on nykyisin jo 45 prosenttia kaikista asuntokunnista ja määrä vain kasvaa. Yli miljoona suomalaista asuu yksin. Suhteellisesti eniten viime vuosina on lisääntynyt alle kolmekymppisten ja yli 65-vuotiaiden yksinasuvien joukko.

Lue lisää: Miksi sinkkujen määrä kasvaa ja miksi naiset ovat miehiä onnellisempia sinkkuina? Tampereen yliopiston tutkija tietää vastauksen

Yksinasuvat ovat heterogeenistä joukkoa. Yhteiskunta ei tunnista yksinelävien tarpeita, vaan toimii monessa mielessä perhelähtöisesti. Yksinelävien ääni kuuluu heikosti niin tiedotusvälineissä, tutkimuksessa kuin poliittisessa päätöksenteossakin, vaikka heidän asemassaan on lukuisia epäkohtia.

Yksinasuvalla on muun muassa lainsäädännössä erilainen, usein heikompi asema. Tämä näkyy räikeästi esimerkiksi tietyissä verotuksen vähennyksissä, kuten työasunto- ja työmatkavähennyksessä sekä kotitalousvähennyksessä.

Lainsäädännön puitteissa lapsiperhe tai yksinasuva vanhus voi saada sairastuessaan kotiapua, työikäinen yksinasuva ei. Monet asumiseen liittyvät maksut ovat kotitalouskohtaisia mutta etuudet henkilökohtaisia. Yksinasuva maksaa siis saman yksin kuin mitä parisuhteessa elävät kaksista tuloista.

Sairauden tai työkyvyttömyyden kohdatessa yksin asuva on suojattomampi.

Lue lisää: Yksin asuvat on koronakriisissä unohdettu – Saattaa olla, että yksinäisen ainoat sanat viikkokausiin on sanottu kaupan kassalle

Yksinasuvista peräti kolmannes on pienituloisia tai köyhiä. Toimeentulotukea saavista talouksista kolme neljäsosaa on yhden hengen talouksia. Myös kaupallisten tuotteiden ja palvelujen hinnoittelussa näkyy usein perhe- ja parikeskeinen lähtökohta, joka verottaa erityisesti yksinasuvan kukkaroa.

Markkinoiden toimintaan emme halua puuttua, mutta vaikutetaan niihin asioihin, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa. Kuntapoliittisessa päätöksenteossa on otettava huomioon myös yksinasuvien tarpeet.

Yksin asuville tärkeitä ovat yhteiset julkiset tilat, kuten kirjastot, kahvilat, opiskelijaruokalat ja muut neutraalit oleskelutilat. Niihin voi mennä yksin, mutta samalla kokea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa.

Yksinasuvan on oltava aktiivinen pystyäkseen kanavoimaan arkisen keskustelutarpeen, joka perheellisellä toteutuu helpommin. Yksinasuvien sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tarpeen huomioiminen toimii myös ennaltaehkäisevänä politiikkana, mitä tulee päihde- ja mielenterveysongelmien torjumiseen.

Asumismurroksen muutokselle ei näy loppua. Sosiaalisia verkostoja on on mahdollista lujittaa asumisen kaavoituksella. Uudisrakentamisessa olisi tärkeää lisätä kerros- ja rivitaloihin yhteisiä tiloja ja pihoja, joissa tullaan tutuiksi. Lainsäädännöllä voisi edesauttaa esimerkiksi varttuneemman väen edullista yhteisasumista, vaikka seniorien soluasuntojen muodossa.

Yksinasuvallakin elämän kantavia voimia ovat arvostuksen tunne ja merkityksellisyyden kokemus sekä väestöryhmänsä edustajana, että yksityisenä ihmisenä.

Kokoomusnaiset kantaa huolta kaikkien tasavertaisesta osallistumisesta päätöksentekoon sekä myös yhteiskunnan heikompien hyvinvoinnista. Yhä suuremman osan suomalaisista ollessa yksinasuvia, heidän äänensä on saatava paremmin kuuluviin kunnallisessa päätöksenteossa.

Tiina Heikkinen

järjestösihteeri, Pirkanmaan Kokoomusnaisten kevätkokouksen puolesta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?