Lukijalta: Digisyrjäytyminen uhkaa kasvaa - Lukijalta - Aamulehti

Digisyrjäytyminen uhkaa kasvaa

Monilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia tietokoneen ja netin käyttöön. Digisyrjäytyminen uhkaa heikoimmassa asemassa olevia.

1.4. 13:29

Monia palveluita digitalisoidaan vauhdilla. Digipalvelut ja sähköinen asiointi ovat pääosin hyvä ja tarpeellinen lisäpalvelu. Ne eivät kuitenkaan saisi olla ensisijainen tai ainoa tapa tavoittaa varsinkaan sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden henkilökuntaa.

Digisyrjäytyminen on ollut esillä jonkin verran, mutta kuitenkin liian vähän suhteessa siihen, kuinka kovalla vauhdilla palveluiden digitalisointia viedään eteenpäin. Nettiajanvaraus on nostettu monien palvelujen ensisijaiseksi ajanvaraustavaksi ja määrää pyritään kasvattamaan entisestään. Osa palvelujen käyttäjistä ei kuitenkaan osaa tai pysty käyttämään tietokonetta, saati asioimaan verkkopalvelussa. Kaikilla ei ole verkkopankkitunnuksia eikä varsinkaan taitoja hoitaa asioitaan. Työttömien terveyserot työssäkäyviin nähden ovat nousussa ja verkkoasiointi heikentää tilannetta entisestään, jos työtön ei pysty varaamaan aikaa vaikkapa terveysasemalle. Siksi jatkossakin ajanvarauksen puhelimitse tulisi olla helppoa, vaivatonta ja maksutonta.

Varsinkin julkisten palveluiden tulisi toimia aina niin, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi omassa asiassaan. Tällainen ajattelutapa edellyttää aina riittävän määrän matalan kynnyksen lähipalveluja ja pieniä palveluyksiköitä, joihin kaikkien kansalaisten on helppo päästä. Toimivalla palveluohjauksella on tässä tärkeä merkitys. Erityisesti puhelinneuvontaa ja muuta matalan kynnyksen neuvontaa tulisi palvelujen kentällä lisätä.

Uudet kommunikaatiovalmiudet ovat kovin epätasaisesti jakaantuneet. Muotoutuvassa digiyhteiskunnassa todellisena vaarana voi olla jopa jonkinlaisen salasanayhteiskunnan syntyminen. Monilla palvelujen käyttäjillä ei ole tietokonetaitoja. Pahimmassa tapauksessa asiointia on yritetty tehdä kaverin verkkopankkitunnusten avulla, jolloin seurauksena on ollut esimerkiksi työttömyysturvan karenssi ja täysi rahattomuus. Osa toivoo edelleen tietokone-opetusta, mutta osa vaikkapa pitkäaikaistyöttömistä ei enää opi tiekonetta käyttämään opetuksesta huolimatta. Ne jotka voisivat vielä oppia, tarvitsisivat jatkuvaa lisäopastusta netin käytössä. Kieli- ja lukutaidottomien maahanmuuttajien osalta nettipalveluiden käyttö on usein hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta.

On arvioitu, että jopa miljoona suomalaista on syrjäytymässä digitaalisesta yhteiskunnasta. Kun peruspalvelut pankista ruokakauppaan ja Kansaneläkelaitoksesta verohallintoon edellyttävät tietotekniikan käyttöä, nämä suomalaiset jäävät palvelujen ulkopuolelle. Jotkut eivät yksinkertaisesti pääse käyttämään sähköisiä palveluja, koska heillä ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai laajakaistaliittymää. 800 euron takuueläkkeellä tai vielä pienemmällä toimeentulotuen perusosalla ei läppäreitä ja älypuhelimia osteta. Ilman luottotietoja ei edes saa puhelinliittymää.

Ennen kuin verkkoasiointia laajasti lisätään, tulisi huolehtia riittävästä alan opetuksesta. Esimerkiksi kirjastoihin voisi palkata kirjastonhoitajien rinnalle it-tukihenkilöitä ja sosiaaliohjaajia, jotta voitaisiin tavoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja vanhukset. Tässä olisi tärkeää tehdä yhteistyötä myös keskeisten alan järjestöjen kanssa. Sosiaaliasemien asiakaspalvelupisteisiin tulisi myös saada opastajia, jotka auttavat asiakkaita jokapäiväisessä nettiasioinnissa. Samalla tulisi pohtia, onko monin paikoin laajasti käytössä olevaa liikunta- ja kulttuuriluotsitoimintaa mahdollista ulottaa myös digiluotsitoiminnaksi. Lisätarvetta digiopastukselle ja neuvonnalle on paljon.

Jari Heinonen

VaTa ry:n puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?