Lukijalta: Vähennyksiä ilmastopäästöihin on tehtävä joka saralla - Lukijalta - Aamulehti

Vähennyksiä ilmastopäästöihin on tehtävä joka saralla

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maa- ja metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja lisätä hiilinieluja.

17.3. 6:39

Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia joka saralla. Maa- ja metsätalouden päästövähennysmahdollisuudet on jätetty huomiotta, vaikka sektorin osuus ilmastopäästöistä on huomattava. Vuonna 2019 kotimaan liikenteen päästöt olivat 11,7, energiateollisuuden 18,7 ja maatalouden yli 15 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta yli 80 prosenttia on peltojen päästöjä.

Myös ojitettujen suometsien maaperä tuottaa päästöjä, mutta metsät ovat puuston ja kivennäismaiden maaperän hiilivaraston kasvun ansiosta 22,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettohiilinielu.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maa- ja metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja lisätä hiilinieluja. Toimenpiteillä on myös positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen ja osa niistä vähentää vesistökuormitusta.

Ilmastotoimenpiteiden vauhdittaminen on jo aloitettu. Kannuste metsien hiilinielua lisäävään turvemaiden tuhkalannoitukseen ja joutoalueiden metsitykseen on jo käytössä. Ilmastovaikutuksiltaan nämä toimet ovat kuitenkin rajallisia.

Merkittävimmät ja nopeasti vaikuttavat päästövähennykset saataisiin muuttamalla turvepeltojen viljelykäytäntöjä ja hillitsemällä metsäkatoa. Muutoksilla suhteellisen pienellä pinta-alalla, 10 000 hehtaarilla vuodessa, olisi saavutettavissa 1,6 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennys.

Vähennys ei kuitenkaan toteudu ilman uusia ohjauskeinoja ja päästövähennysinvestointien rahoitusta. Nykyiset tuet eivät ohjaa turvemaapeltojen käyttöä päästöjä vähentävään suuntaan. Ne ovat syntyneet aikana, jolloin ilmastotavoitteita ei ollut.

Apu voisi löytyä päästökaupasta. Jos maanomistajille jaettaisiin ilmaiseksi peltojen nykyisten päästöjen verran päästöoikeuksia ja ostettaisiin sen jälkeen päästöoikeuksia pois käytöstä, syntyisi taloudellinen kannuste tehdä ilmastoviisaita toimia erityisesti turvemaapelloilla, joilla on kivennäismaapeltoihin verrattuna moninkertaiset päästöt. Rahoitus voisi tulla vapaaehtoisilta hiilikompensaatiomarkkinoilta tai julkisista varoista.

Metsien hiilinieluja voidaan vahvistaa valitsemalla ravinteisilla turvemailla päätehakkuun sijaan metsänkasvatuksen jatkaminen harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Jos vuosittain noin 75 000 hehtaarilla päätehakkuukypsistä ojitetuista turvemaametsistä metsänkasvatusmenetelmäksi valittaisiin jatkuvapeitteinen kasvatus, voisivat maaperän päästöt vähentyä vuoteen 2035 mennessä jopa 2,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus korpikuusikoissa on taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuu kunnostusojituksilla, jos metsätalouden tuet kohtelevat metsänkasvatustapoja tasapuolisesti.

Nykyiset tuet eivät kuitenkaan ole neutraaleja metsänkasvatusvaihtoehtojen kannalta ja ne kannustavat valitsemaan turvemailla ilmaston kannalta huonomman vaihtoehdon.

Ympäristölle haitallisten tukien poistamista ja uudelleensuuntaamista on syytä kiirehtiä kaikilla sektoreilla. Metsätalouden tukijärjestelmää ollaan uudistamassa oikeaan suuntaan. Uusia ilmastotoimien rahoitusmahdollisuuksia on tulossa tarjolle myös EU:n oikeudenmukaista siirtymää tukevan rahoituksen ja koronaelvytyksen kautta. Niitä on käytettävä myös maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyden parantamiseen.

Raisa Mäkipää

tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Luke

Aleksi Lehtonen

apulaisprofessori, Luonnonvarakeskus Luke

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?