Lukijalta: Onko taas edessä muuttoaalto Ruotsiin ja Norjaan, kysyy Arto Satonen - Lukijalta - Aamulehti

Kansanedustaja Arto Satonen: Onko taas edessä muuttoaalto Ruotsiin ja Norjaan?

Talouden kasvu on yksinkertainen yhtälö. Se koostuu työn määrästä ja työn tuottavuudesta, kirjoittaa kansanedustaja Arto Satonen.

22.2. 6:30

Valtionvarainministeriön virkamiehet julkaisivat 8.2.2021 Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin, jossa vertailtiin Suomea Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Alankomaihin. Tulokset ovat hätkähdyttäviä. Suomi on putoamassa pohjoismaisesta kyydistä.

Raportti ennustaa vuosille 2019–2030 Suomelle vain 10 prosentin talouskasvua, kun Ruotsi ja Norja kasvavat tuplasti enemmän. Tanskan ja Ruotsin julkinen velka pysyy 40 prosentin tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun Suomen velkasuhde on yli 70 prosenttia ja jatkaa hallitsematonta kasvua.

Talouden kasvu on yksinkertainen yhtälö. Se koostuu työn määrästä ja työn tuottavuudesta. Suomessa työkykyisiä työikäisiä on töissä 73 prosenttia, muissa pohjoismaissa 75–78 prosenttia. Suomen työllisyysaste jää erityisesti jälkeen nuorten, synnytysikäisten naisten ja ikääntyvien työntekijöiden vertailussa.

Ruotsille ja Norjalle Suomi häviää erityisesti työvoiman määrässä, koska työperäinen maahanmuutto Suomeen on vähäisempää. Tanskalle häviämme selkeästi työn tuottavuudessa. Molemmissa on siis petrattavaa.

Vastaaminen raportissa esitettyihin ongelmiin ei ole rakettitiedettä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista löytyy valtaosa tarvittavista lääkkeistä. Työn tuottavuutta voidaan lisätä panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, sekä ulottamalla paikallinen sopiminen koskemaan myös järjestäytymättömiä työnantajia.

Erityisen tärkeää on saada koronan ja koronarajoitusten vuoksi yrityksensä lopettamaan joutuneet ja työnsä menettäneet työllistymään nopeasti uudelleen.

Työllisyysastetta voidaan nostaa parantamalla työnteon kannattavuutta ja nopeuttamalla kansainvälistä rekrytointia avoimiin työpaikkoihin. Perhevapaauudistus on mahdollista toteuttaa niin, että se tukee sekä naisten urakehitystä että perheiden hyvinvointia. Ylivelkaantuneiden työllistymistä voidaan edistää nostamalla suojaosaa ja osatyökykyisten työvoimapotentiaalia voidaan ottaa paremmin käyttöön.

Olennaista on ymmärtää, että tällä menolla Suomi ei enää 2020-luvun lopulla ole pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, koska velkavipu on käytetty ja rahat on loppu.

Ruotsin, Tanskan ja Norjan talouskehitys on uralla, jolla ne kykenevät tarjoamaan omille kansalaisilleen laadukkaat koulutus- , terveydenhoito - ja sosiaalipalvelut jatkossakin. Suomi onnistuu siinä vain, jos yhteiskunta kykenee uudistumaan ja ahkeruuden, työnteon ja yrittäjyyden merkitys ymmärretään.

Vuosina 1960– 75 puoli miljoonaa suomalaista lähti paremman elämän toivossa Ruotsiin. Vastaava aalto voi olla edessä, jos Suomi jää pysyvästi jälkeen muista pohjoismaista. Erona on se, että tällä kertaa lähtijät ovat korkeasti koulutettuja.

Jo nyt 2000 korkeakoulutettua muuttaa vuosittain ulkomaille enemmän kuin Suomeen päin. Korkeakoulutettujen muuton kiihtyminen olisi tuhoisaa kansantaloudelle. On siis luotava yhteiskunta, jossa nuoret uskovat mahdollisuuksiin Suomessa.

Korona-aikana on toki elvytettävä taloutta ja tuettava vaikeuksissa olevia ihmisiä ja yrityksiä. On kuitenkin hyvin vaarallista kuvitella, että voimme pysyvästi velkaantua. Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei puolusteta kauniilla puheilla, vaan vastuullisilla teoilla.

Jakaminen on kaunista, mutta jaettavan tekeminen vieläkin kauniimpaa.

Arto Satonen

Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut