Lukijalta: Isoa tuotantoa ei saa turvavälein millään kannattavaksi - Lukijalta - Aamulehti

Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Kalle Kallio: Isoa tuotantoa ei saa kahden metrin turvaväleillä millään kannattavaksi

Kulttuurin vapaan kentän taiteilijat ja työntekijät ovat poikkeuksellisen pahassa tilanteessa, koska heidän työntekonsa on suoranaisesti kielletty.

16.2. 7:27

Viime päivinä on käyty kovasanaista keskustelua koronarajoituksista ja kulttuurialan itsensätyöllistäjien tilanteesta.

Moni menetti työnsä jo viime vuonna, mutta viimeistään tämä talvi on ollut liikaa. Ohjelmistoja ja keikkoja on siirretty kauas tulevaisuuteen eivätkä työt tule lisääntymään rokotusten tahdissa.

Koronan seuraukset voivat vaikuttaa työllisyyteen jopa vuosia.

Silti on liioiteltua väittää, etteikö hallitus olisi tehnyt mitään taiteilijoiden hyväksi. Isot toimijat ovat saaneet koronatukia työllistämiseen, pienemmät yrittäjät ovat voineet nostaa sosiaaliturvaa kevyemmillä ehdoilla.

Taiteen edistämiskeskus on toteuttanut jo kolme ylimääräistä apurahakierrosta. Työttömyyspäivien laskuri on pysäytetty, ansiosidonnaisella saa opiskella ja pitkittyneeseen tilanteeseen on jälleen valmistelussa uusia toimenpiteitä.

Koronakeskustelu kääntyy herkästi rajoituksiin. Kevyempiä koronatoimia ovat vuorotellen vaatineet niin matkailuyritykset, ravintolat, tapahtumateollisuus, urheiluseurat ja nyt taiteilijat. Kaikkien ongelmana on kuitenkin rajoitusten rinnalla se, että asiakkaat eivät liiku. Aika harva haluaa tässä tilanteessa lähteä yökerhoon, keikalle, lätkämatsiin tai ulkomaille.

Aiempien vakavien kulkutautiepidemioiden jälkeen on huomattu, että kulttuuritilaisuuksissa käyminen palautui entiselleen noin kahden vuoden kuluttua taudin voittamisesta.

Esitystoimintaa on meillä järjestetty jopa 10 – 20 hengen katsomoissa, mutta harvennettuakaan salia ei tahdo saada täyteen. Isoa tuotantoa ei vain saa kahden metrin turvaväleillä millään kannattavaksi. Freelancereiden asema tuskin paranisi, jos tehdystä työstä ei voi maksaa.

Kulttuurin vapaan kentän taiteilijat ja työntekijät ovat kuitenkin poikkeuksellisen pahassa tilanteessa, koska heidän työntekonsa on suoranaisesti kielletty.

Kulttuuriala on vahvasti yhteiskunnan tukemaa toimintaa, jolloin ovet on voitu laittaa kiinni. Tästä syystä julkisella vallalla on vastuu siitä, että myös kulttuurin alihankintaketjun pohjimmaiseksi jääneistä tekijöistä huolehditaan.

Lue lisää: Tampereen yliopistossa tehtiin suurtutkimus miesten ja naisten työurista kolmella teollisuudenalalla – yksi havainto järkytti tutkijoita

Tässä tilanteessa nopein tapa auttaa ovat korona-apurahat, jotka vähentävät myös sosiaaliturvakustannuksia ja mahdollistavat koronakuukausien käyttämiseen luovaan työhön ja opiskeluun.

Apurahojen kustannukset ovat täysin marginaalisia yritystukien rinnalla mutta ne pitävät muutenkin pienituloisten ihmisten elämän säällisenä.

Rajoitusten alueellinen löysääminen ja kiristäminen koronatilanteen mukaan on estänyt kulttuuritoimijoilta kaiken järkevän suunnittelun. Vain museot ja kirjastot ovat jotenkuten sopeutuneet sulkuihin ja siirrelleet henkilöstöä yleisötyöstä kokoelmien hoitoon.

Muuntovirus etenee jo rokotuksia nopeammin, eikä tänä keväänä luultavasti päästä teatteriin tai keikoille.

Kesään mennessä riskiryhmät on kuitenkin rokotettu, koululaiset pääsevät lomalle eikä viruksen pitäisi levitä yhtä helposti kuin talvella.

Nyt olisi aika viestiä alan toimijoille, koska rajoituksia löysätään ja kuinka paljon. Kesäteatterit, uudet näyttelyt ja festivaalit tarvitsevat lupauksen parempien aikojen alkamisesta.

Kalle Kallio

Kirsi-Kaisa Sinisalo

kulttuurialan ammattilaisia (sd)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut