Lukijalta: Turpeentuotannon alasajo on surullinen esimerkki - Lukijalta - Aamulehti

Turpeentuotannon alasajo on surullinen esimerkki – Eletäänkö me Hölmölässä?

16.1. 7:20

Kun seuraa poliittista päätöksentekoa Suomessa, joutuu välillä oikein nipistämään itseään, että eletäänkö me todella maanpäällisessä Hölmölässä.

Surulliseksi esimerkiksi otan nyt käytävän turpeentuotannon alas ajamiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon.

Kaikki sai alkunsa 5.12.2000, kun eduskunnan suuressa valiokunnassa käytiin keskustelu, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatulokseen 12 – 12. Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta. Hieno juttu, arvalla siis ratkaistiin iso elinkeinopoliittinen asia ja ”kolikonheiton” lopputuloksena päätettiin, ettei turve uusiudu.

Ruotsin parlamentti on taas vastaavasti päättänyt, ei siis arponut, että turve on uusiutuva luonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena!!

Nyt kun turpeen käytön raju ja radikaali alasajo on alkanut, niin voidaan todeta, että tuon arpajaispäätöksen seurauksena kansantaloudessa monien miljardien investoinnit turpeen tuotantoon ja energialaitosten kattiloihin menevät hukkaan. Tuhannet työpaikat katoavat.

Meille niin tärkeä, jo ennestään heikko kotimaisen energian omavaraisuus laskee 30 prosentista 25 prosenttiin. Kriisiajan huoltovarmuus kärsii, sillä turvettahan voi säilyttää turvallisesti aumoissa vuosikausia.

Pakkastalvien energiankäyttöpiikkien tasaamiseksi tullaan käyttämään ilmeisesti ”luontoystävällistä vihreää” kivihiiltä. Ja vielä käyttöön jäävien turve-energialaitosten energiaksi kuljetetaan turpeen sijasta pitkien matkojen päästä tuontihaketta Venäjältä.

Energiaturpeen käytön lisäksi turvetta tarvitsevat muun muassa eläintilat ja puutarhat, eikä edes ole tutkittu, mitä kaikkia ekologisia uusia käyttömahdollisuuksia turpeeseen sisältyy!

On myös hyvä muistaa, että Suomen pinta-alasta on noin 30 prosenttia suota ja että edes vuotuinen turvevarannon kasvu olisi tullut käytetyksi, olisimme toimialan käsittämättömän alasajon sijasta voineet lähes kolminkertaistaa turpeen käytön ja tuotannon. Laskennallisesti turvevarantomme arvo nykyhinnoilla on yli 300 miljardia euroa. Aikamoinen kansallisvarallisuus siis.

Suomen kansalaisena minulle on jäänyt hieman ambivalentti ja ontto tunne nykysuomen parlamentin kansakunnan etua viisaasti eteenpäinkatsovasta päätöksentekokyvystä.

Kyösti Kakkonen

kauppaneuvos

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos