Tampereen Pyynikintorin aluetta kutsuttiin 1800-luvun lopulla Hevostoriksi eli Plassiksi, jossa pidettiin hevosmarkkinoita. Tällöin markkinoilla liikkui paljon hevoshuijareita ja eläinrääkkäys oli yleistä. Aluetta kutsuttiin ensin Aleksanterin kirkon läheisyyden vuoksi Aleksanterintoriksi.
Ratsupoliisi yrittikin valvoa, ettei rikkomuksia päässyt torilla sattumaan. Humalaiset olivat myös torilla markkina-aikaan yleinen näky.
Kruunun viljamakasiinin lisäksi torin läheisyydessä oli pitkä laudoista tehty kaksiosainen Frenckellin olkimakasiini, jota kutsuttiin myös Lumppumakasiiniksi. Sen lähellä oli paimenkoppi.
Itse Plassin alue oli erityisesti markkina-aikoina keväisin ja syksyisin mutavelliä. Plassista länteen oli aluksi vaakahuoneen lähellä Tampereen ensimmäinen urheilukenttä.
Torilla myytiin niin kutsuttujen kahvimatamien toimesta kahvia ja muutenkin ostaminen ja vaihtaminen oli siellä yleistä. Markkina-aikaan torilla kuului posetiivien, torvien ja harmonikkojen katkeamaton jyskytys. Lähialueiden lapset kävivät torilla omia "sotiaan". Eläinnäyttely, tivoli, sirkus ja ulkomaiset vieraat viihdyttivät vuosittain toriyleisöä.
Tamperelaiset näkivät 1900-luvun alussa torilla myös ensimmäisen kerran elävän alligaattorin, orangutangin, pumoleijonan, leopardin, hyeenan, susia, apinoita ja karhuja, niin kuin niitä siihen aikaan nimitettiin. Nyt siellä saattaa nähdä jopa ensimmäisen ratikankin!
Juha Javanainen
historioitsija, Tampere