Ajelen kymmenen vuotta vanhalla dieselautolla. Iästään huolimatta autossani on nykyaikaiset saastejärjestelmät urearuiskutuksineen, hiukkasloukkuineen ja regenerointitapahtumineen. Vuotuinen ajosuorite on 35 000–40 000 kilometriä ja dieseliä autoni on kuluttanut 4,4 - 5,2 litraa sadalla kilometrillä. Olen näillä lukemilla yhteiskunnan silmissä melkoinen ympäristömme saastuttaja.
Maineeni voisin pelastaa hankkimalla vaikkapa hybridiauton. Se kun teoriassa tupruttelee aika vähän kasvihuonekaasuja. Käytännössä, auton lyhyestä sähköisestä toimintasäteestä johtuen ajaisin kuitenkin suurimman osan ajoistani auton polttomoottorilla, siis bensiinillä. Sitä kuluisi 7-8 litraa satasella. Näin ollen päästöt olisivat isommat kuin nykyisellä ajokillani.
Mutta nykytietämyksen mukaisesti olisin ekologisempi autoilija, vain siitä johtuen kun auto on "ympäristöystävällinen" hybridi joka viranomaisten papereissa päästelee CO-kakkosta vain muutaman kymmenen grammaa sataa ajokilometriä kohden. Käyttömaksuissakin säästäisin sillä ne olisivat nykyiseen autooni verrattuna melkoisesti pienemmät, vaikka ilmoille päästämäni saastemäärä olisi käytännössä tämänhetkistä paljon suurempi.
Miksi en osta täyssähköautoa? Siksi koska duunarin palkoilla ei osteta nykyhintaisia sähköautoja. Käytettyinä ne ovat niin ikään kalliita. Lisäksi käytettyyn ajokkiin sisältyy suuri riski akkujen uusimisesta joka on tuhansien eurojen menoerä. Täyssähköauto on tästä johtuen mielestäni kertakäyttötuote ja siten epäekologinen. Lisäksi erään tutkimuksen mukaan näillä joillain tavoin sähköä hyödyntävillä ajoneuvoilla pitää ajaa 50 000 - 100 000 kilometriä ennen kuin ne ohittavat hiilijalanjäljellään fossiilisia polttoaineita käyttävän kulkuneuvon.
Näitä miettiessäni väitän. että olen nykyisellä, vanhalla mutta teknisesti vielä nykyaikaisella sekä säännöllisesti huolletulla diesel-autollani ympäristölleni vähemmän turmiollinen kuin vaikkapa aikaisemmin mainittu hybridiauto-kollegani.
Kari Ruusunen
Sastamala