Lukijalta: Tampere pyrkii monipuolistamaan lähiöitä - Lukijalta - Aamulehti

Apulaispormestari vastaa kansanedustaja Veikko Vallinille: Tampere pyrkii monipuolistamaan lähiöitä

Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy on pitkäjänteistä työtä. Tasa-arvoinen kaupunkikehitys vaatii monia toimia.

11.11.2020 7:00

Olen samaa mieltä kansanedustaja Veikko Vallinin (ps) (AL 9.11.) kanssa, että asuinalueiden eriytyminen on pysäytettävä. Tosin ratkaisumme eroavat kuin yö ja päivä. Vallin pyrkii Trumpilta matkitulla retoriikalla luomaan pelkoa herättävän tulevaisuuskuvan, että maahanmuuttajien asuttamilla asuinalueilla kytisi megaongelma, jota on torjuttava kaikin keinoin.

Lähiöissä asuu 1,3 miljoonaa suomalaista. Myös Tampereella moni asuu lähiöksi nimitetyllä asuinalueella esimerkiksi Tesomalla, Hervannassa tai Multisillassa. 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt herättävät ajoittain negatiivisia mielikuvia ja sosialidemokraateilla on ollut huoli, että kaupunkien asuinalueet eriytyvät liikaa, mikäli aluekehittämiseen ei panosteta.

Tasa-arvoinen kaupunkikehitys vaatii monia toimia, erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikkaa. Tampereella on tietoisesti pyritty monipuolistamaan lähiöitä julkisia investointeja tekemällä ja kannustamalla yksityisiä toimijoita investoimaan niihin.

Esimerkiksi Tesomalle on rakennettu moderni yhtenäiskoulu, kehitetty harrastus- ja liikuntaolosuhteita ja lisätty alueelle julkista taidetta. Uuden liikekeskuksen yhteyteen avattiin julkisen ja yksityisen yhteistyönä toimiva hyvinvointikeskus, jossa on terveys- ja sivistyspalveluita ja järjestön ylläpitämä yhteisökahvila. Tesoma onkin oiva esimerkki siitä, että kun aluetta kehitetään sitoutuneesti, alue alkaa kukoistaa.

Peltolammi-Multisilta-alue on pormestariohjelmassa nimetty seuraavaksi lähiökehittämiskohteeksi. Se on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, jossa aluetta kehitetään yhteisesti asukkaiden, aluetoimijoiden ja kaupungin kanssa.

Vallin yrittää leimata kirjoituksessa lähiöiden koulut. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen eriarvoistumisen ehkäisyssä on huolehdittava riittävistä oppimisen resursseista ja peruskorjattava ne viihtyisiksi kasvatus- ja oppimiskeskuksiksi, joissa on tarjolla maksuttomia harrastuksia ja nuorisopalvelua.

Tällä valtuustokaudella on lisätty alueellista resurssointia kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueella. Rahoituksen jakoon vaikuttavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus ja tehostetun tuen oppilaiden osuus.

Ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen löytyy, mutta perussuomalaisten retoriikkaan nämä keinot eivät sovi, sillä niiden edistäminen vaatisi sitoutumista yhteiseen kehittämiseen – pelottelulla ja leimaamisella on helpompi kalastella ääniä.

Kirjoittaja on Tampereen apulaispormestari.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut