Koronakriisi on muuttanut palveluyritysten liiketoimintastrategioita nopeasti ja vauhdittanut yhteiskunnan digitalisoitumista. Valtavassa ristipaineessa on myös työntekijöiltä vaadittava osaaminen.
Alkuvuodesta julkaistun Paltan, Kaupan liiton ja Finanssialan yhteisen Palvelualojen osaajabarometrin mukaan yli puolilla niistä palveluyrityksistä, joille osaavan työvoiman rekrytointi oli vaikeaa, vaikeudet johtuivat siitä, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa tarpeita. Korona on väliaikaisesti muuttanut rekrytointien tilannetta, mutta silti työllisyyden noston uhkana on vakava osaajapula.
Osaajabarometrissa suurimmaksi yritysten liiketoimintaa ohjaavaksi megatrendiksi osoittautui digitalisaatio ja henkilöstön tärkeimmäksi osaamisalueeksi kyky kehittää ammattitaitoaan. Koronakriisi on entisestään korostanut näitä kehityskulkuja. Muuttuva toimintaympäristö vaatii joustavaa uuden oppimista ja työelämän tarpeisiin nopeasti vastaavia opintoja.
Tarvitsemmekin rivakoita ja rohkeita rakenteellisia päätöksiä osaamistason ja työllisyysasteen nostamiseksi jo tulevassa budjettiriihessä, jotta nousemme kriisistä jaloillemme nopeasti.
Kalliista oppivelvollisuusiän nostosta tulisi luopua välittömästi. Rahoitus tulee suunnata tehokkaampiin toimiin, kuten jatkuvaan oppimiseen. On keskityttävä digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, yksilöllisten oppimispolkujen huomioimiseen, opettajien digitaitojen parantamiseen sekä oppilaitosten ja työelämän välisen yhteistyön kohentamiseen.
Uusista työpaikoista suurin osa syntyy palvelualoille. Yksityiset palvelut työllistävät jo yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on kaksi kolmasosaa yksityisestä sektorista. Yhteinen ymmärrys tarvittavista uudistuksista on löydettävä mahdollisimman nopeasti, jotta työpaikkojen tarpeet ja työnhakijoiden osaamiset saadaan kohtaamaan ja työllisyys nousuun.
Kirjoittaja on Palvelualojen työnantajien Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.
