Jaakko Stenhäll vastasi (AL 2.7.) kirjoitukseeni (AL 30.6.) liittyen Tampereen taloustilanteeseen. Stenhäll mainitsi kolmesti ”tulijoiden laadun”. Joudun kaikille sanaparista kimpaantuneille tuottamaan osaltani pettymyksen: en ole kirjoittanut mitään ihmisten laadusta. Sanapari "tulijoiden laatua" löytyy vain Aamulehden toimituksen tekstiini lisäämästä otsikon jälkirivistä.
Mistä lauseen kirjoitin oli, että Tampereen tulisi muuttaa väestönkasvunsa määrällinen tavoite laadulliseksi. Tavoitteita kun on määrällisiä ja laadullisia. Nytkin listalla on kestävään ympäristöön liittyviä laadullisia tavoitteita kasvulle – joskaan rakentamisen päästöjä ei seurata.
Asuntojen tarjonta enemmän ohjaa muuttoliikettä kuin toisin päin. 1/2016 – 3/2019 välisenä aikana Tampereelle rakennettuihin uusiin asuntoihin muuttanut suurin ikäryhmä oli 20–24-vuotiaat, he veivät asunnoista neljänneksen. 15–29-vuotiaat saivat uusista asunnoista noin puolet – vaikka Tampereella ei ole ollut ongelmaa houkutella nuoria ennenkään.
Stenhäll mainitsi myös eläkeläiset uusien asuntojen tarvitsijoina. Todellisuudessa vain noin seitsemän sadasta uudesta asunnosta on viime vuosina mennyt yli 65-vuotiaille.
13 prosentissa uusista asunnoista on lapsi. Ei tarvitse miettiä, miksi syntyvyys laskee: uudessa modernissa kaupunkirakenteessa ei ole tilaa lapsille.
Tällä valtuustokaudella Tampere tavoittelee keskimäärin 3 000 henkilön vuosittaista kasvua. Parempi laadullinen tavoite olisi, että Tampere tavoittelee lisää työpaikkoja ja varmistaa, jotta työn perässä muuttaville löytyy myös omistusasumista.
Myös ympäryskuntiin perheensä kanssa muuttaville tulisi löytyä vaihtoehtoisia koteja ja tontteja Tampereelta. Järkevämpää olisi mitata tämän muuttoliikkeen nettovaikutusta kuin kokonaisnettomuuttoa.
Suuria investointeja kun ei makseta väestönlisäyksellä, vaan verotuloilla.
Kirjoittaja on Tampereen kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kesk.)