Kun aikuinen asiantuntija tai toimittaja kritisoi 17-vuotiasta ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia ja tämän tuomionpäivästä hysterisoivaa liikettä, leimataan hänet surutta “ilmastonmuutoksen kieltäjäksi” ja demonisoidaan “nuoren, ilmastosta huolestuneen tytön” pelokkaaksi vastustajaksi.
Thunberg on ikään kuin saavuttanut autoritäärisen koskemattomuuden, jossa hänen sanaansa pidetään ainoana oikeana totuutena. Tätä totuutta ei tarvitse perustella, eikä sitä varsinkaan saa kyseenalaistaa. Sallittaisiinko pieni kritiikki kuitenkin Gretaa nuoremmalta tamperelaiselta koululaiselta?
Mielestäni on päivänselvää, että koko henkilökultti on tarkkaan suunniteltu kampanja, jonka on tarkoitus laittaa massat liikekannalle maailman valtarakenteita vastaan ja synnyttää pelkoa etenkin nuorissa. Olen itse henkilökohtaisesti nähnyt tämän kehityskulun, sillä monet nuoret ovat tietämättään hypänneet liikkeen vietäviksi ryhmäpaineen alla.
Tämän kaltainen järjestäytyminen ja liikkeen johdon sokea ihannoiminen voi osoittautua hyvin vaaralliseksi, varsinkin kun kultti kirjaimellisesti kehottaa laittamaan maailman johtajat selkä seinää vasten ja panikoimaan keinoilla millä hyvänsä.
Vastaavanlaiset tapaukset historiassa eivät ole menneet aivan suunnitellusti. Sinänsähän tämä kehotus ei kuitenkaan tule kenellekään yllätyksenä, kun otetaan huomioon mediassakin kohua herättänyt Greta Thunbergin sympatisointi väkivaltaisen äärivasemmistolaisen Antifa-liikkeen suuntaan.
Greta Thunbergin nousu maailman parrasvaloihin on aivan yliluonnollinen. Vain vuodessa hän siirtyi Tukholman kaduilta maailman vaikutusvaltaisimpien järjestöjen pääpuhujaksi ja kunniavieraaksi. Virallisen kertomuksen mukaan julkkiksia ja markkinointikampanjoita edustava ruotsalainen yrittäjä Ingmar Rentzhog sattui juuri kävelemään Greta Thunbergin ohi tämän aivan ensimmäisenä lakkopäivänä, mistä alkoi pitkä ja ilmeisen hedelmällinen yhteistyö.
Rentzhog on jo tienannut Gretan kampanjalla sievoisen summan, kun taas Greta itse on saanut maailmanluokan näkyvyyttä. Mutta voidaanko tätä tuottoisaa maailmanlopun kampanjaa pitää hyvänä asiana?
Maksavatko tavalliset nuoret liian kovan hinnan tästä poliittisesti värittyneestä liikkeestä? Asia jää varmasti meidän kaikkien itse pohdittavaksi.
Kirjoittaja on Tampereen kansainvälisen koulun 8:n luokan oppilas.
Sanomalehtiviikon teemana on ilmastonmuutos. Viikon aikana julkaistaan koululaisten mielipidekirjoituksia.