Lukijalta: Suomesta maatalouden menetelmien vientimaa - Lukijalta - Aamulehti

Suomesta maatalouden menetelmien vientimaa – Näin se tehdään eläinoikeuspuolueen mukaan

Ruoantuotannon muutos toteutetaan tukipolitiikan, ohjauskeinojen ja neuvonnan sekä yhteistyön siivittämänä.

30.10. 6:31

Mielipidekirjoituksessaan Klaus Hartikainen ja Liisa Pietola kertovat, miten suomalaista lihaa on tuotettu ja toistavat usein kuultua vastuullisuusmantraa. Kerromme, kuinka tulevaisuudessa voisimme toimia ja rakentaa ruokajärjestelmää sekä kestävään että eettiseen suuntaan.

Haluamme, että Suomi muuttaa maataloutensa kestävälle pohjalle.

Kaikki luonnolle haitalliset tuet on poistettava ja verotusjärjestelmä muutettava suosimaan kasviperäisiä tuotteita. Ruoantuotannon muutos toteutetaan tukipolitiikan, ohjauskeinojen ja neuvonnan sekä yhteistyön ja positiivisten esimerkkien siivittämänä. Kasviperäiseen tuotantoon siirtymistä vauhdittaa eläintuotannolle luotu lopettamistuki ja luopuville tuottajille kehitetty lainojen anteeksianto-ohjelma. Osa eläintuotannon käytöstä vapautuneesta peltoalasta metsitetään uudelleen. Turvepeltojen raivaaminen lannanlevityskentiksi lopetetaan.

Alkutuotannon järjestäminen on enemmän erillään perheyrittäjyydestä kuin ennen, mikä mahdollistaa yhteisomisteiset tilat ja turvaa tuottajien jaksamisen. Kumppanuusmaatalous yleistyy.

Maataloudessa noudatetaan käytäntöjä, jotka säilyttävät ja lisäävät maaperän eloperäistä ainesta ja monimuotoisuutta. Kasvihuoneteknologia kehittyy: umpinaisissa kasvihuoneissa kasvatetaan vesi- ja lämpötaloudellisesti vihanneksia. Tuotanto tulee olemaan suurilta osin hiilinegatiivista.

Vaikka ilmastonmuutos tulee lisäämään joidenkin satojen menetyksiä, vähenee hävikki ja ylituotanto, kun tuotanto suhteutetaan tarpeeseen. Kasvinviljelystä saadaan kannattavampaa kehittämällä tehokkaampia käytäntöjä sekä jalostamalla sopivampia lajikkeita. Erikoiskasveista saatavien raaka-aineiden markkinointia kehitetään ja yrityksille mahdollistetaan kannusteita jatkojalostukseen.

Suomen omavaraisuusaste lisääntyy: maa ei ole enää riippuvainen tuontirehusta tai ulkomaisesta työvoimasta. Fossiilisista polttoaineista riippuvaisten tuotantopanosten, kuten rehun, lannoitteiden ja kemikaalien, käyttö vähentyy. Ruokahävikin sekä eläintuotannon vähentäminen saa aikaan säästöjä ja vähentää ruoantuotantoon käytetyn maan ja veden sekä eläinten kärsimyksiä. Suomesta tulee maatalouden menetelmien ja tutkimustiedon vientimaa.

Tieto eläinten kärsimyksestä ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdottomuudesta tuotannossa puhuu sen puolesta, että tulevaisuus on kasvituotannossa. Peräänkuulutamme tuottajien tukemista kasviperäisen tuotannon pariin. Eläinperäistä tuotantoa tullaan joka tapauksessa säätelemään ympäristöperusteisesti esimerkiksi lihaverona.

Ilmastopaneelin mukaan vuonna 2035 meillä tulee olla neljänneksen vähemmän nautoja ja sikoja kuin nyt. Muutosten vastustamisen sijaan on valmistauduttava tulevaan. Suunta on kohti kasviperäistä ruokavaliota sekä eläinoikeudellisista että ympäristöllisistä syistä.

Kirjoittajat ovat eläinoikeuspuolueen hallituksen jäsen ja ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?