Eläkeläisaktiivi Esa Fagerlund väitti, että minun mielestäni eläkeläisköyhyyttä pitäisi jatkaa, koska puolustan taitettua indeksiä (AL 15.12.).

Taitettu indeksi ei tuonut eläkeläisköyhyyttä. Eläketurvakeskus teki laajan tutkimuksen taitetun indeksin vaikutuksista ja siinä kiistämättömillä luvuilla osoitetaan, että eläkeläistalouksien nettovarallisuus on yli kaksinkertaistunut taitetun indeksin käyttöönoton jälkeen. Palkansaajien varallisuuskehitys on ollut heikompaa.

Indeksikorotuksia eläkkeisiin ajavien soisi kertovan, miten he korotuksen rahoittaisivat. Nostaisivatko jo nyt raskaita palkansaajien eläkemaksuja, vai söisivätkö eläkevarantoja eli romuttaisivat eläkejärjestelmän tulevien sukupolvien edeltä?

Fagerlund väitti myös, että nykyiset eläkeläiset ovat kartuttaneet eläkerahastot. Kartuttamiseen on tosiasiallisesti osallistunut ihan jokainen palkansaaja, joka eläkemaksuja on maksanut. Lähes 2,5 miljoonaa palkansaajaa tänäänkin tankkaamme eläkerahastoja, kun neljä euroa jokaisesta tuottamastamme satasesta rahastoidaan.

Samaan aikaan 20 euroa jokaista tuottamaamme 100 euroa kohti käytetään nykyisten työeläkkeiden maksuun. Sen pitäisi riittää, kun ensisijaisesti vastuullemme kuuluu tuleva sukupolvi.

Indeksikorotus työeläkkeisiin olisi tehoton tapa eläkeläisköyhyyttä torjumaan. Siinä suurin euromääräinen korotus tulisi suurimpiin eläkkeisiin. Parempi keino on esimerkiksi takuueläkkeen nostaminen, mitä viimeksi tänä vuonna tehtiinkin.

Valtion keinovalikoimassa on myös verotus, sen avulla pystyy suoraan säätelemään käteen jääviä euroja. Verotuksen keventäminen niin palkansaajilta kuin eläkeläisiltä tuleekin olla tulevan hallituksen selkeä tavoite.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (kesk.).