Etlan johtaja Aki Kangasharju antoi sydämensä kyllyydestä Aamulehdessä (AL 8.1). Kangasharju otti tyypilliseen tapaansa demarit hampaisiinsa, ja muisti haukkua hallituksen talouspolitiikan siinä sivussa. Sanna Marinin (sd.) hallitus yrittää Kangasharjun mukaan taklata eriarvoistumisen aiheuttamat ongelmat, vaikka niitä ei ole. Samaan aikaan Kangasharjun mukaan hallitus on unohtanut työmarkkinatoimet.
Työmarkkinatoimina hallitus on joutunut perumaan edellisen oikeistohallituksen syrjiviä ja toimimattomia päätöksiä. Tästä hyvänä mallina aktiivimallin poistaminen, aktiivimalli toimi puhtaana työttömyyskorvauksen leikkurina. Kangasharjun mukaan sen poistaminen heikentää työllisyyttä. Väite on kova ja ideologinen, sillä asiantuntijaryhmä ei pystynyt arvioimaan mallin työllisyysvaikutuksia.
Te-keskusten työntekijät kertoivat mielipiteensä: aktiivimalli ei ollut tarkoituksenmukainen keino lisätä työllisyyttä. Aktiivimalli lisäsi osallistumista te-palveluihin. Tästä johtuen Työministeri Tuula Haataisen arvio on täysin oikea, eli työttömien palveluita tulee vahvistaa sekä mahdollistaa palkkatuki yhä useammalle.
Kangasharju haluaisi hoitaa valtion kustannusvajeen, mutta ei lisääntyvää köyhyyttä. Yllättävästä 1 200 euron menosta ei selviäisi 29 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2017 perusturvan varassa eli yli 250 000 suomalaista. Köyhissä perheissä elää reilusti yli 100 000 lasta.
Tuloerot ovat pysyneet maltillisina, vaikka ne 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kasvoivatkin nopeiden maailmassa. Varallisuuserot ovat kasvaneet järjettömiin lukuihin. Suomessa seitsemän miljardööriä omistaa enemmän varallisuutta kuin 1,8 miljoonaa pienituloisinta. Kuitenkin köyhempi 1,8 miljoonaa maksaa enemmän veroja kuin saman varallisuuden omistavat miljardöörit omaisuudestaan ja tuloistaan. Varakkaiden verosuunnittelu mahdollistaa tämän. Taloudellinen eliitti on täyttä totta ja se voi vuosi vuodelta paremmin kasvavien osinko- ja korkotulojen vuoksi.
