Lähes jokainen miesten jääkiekkoliigan pelaaja tuulettaisi raivokkaasti, jos tekisi maalin viidennessä välierässä. Ja vielä varmemmin, jos osumia syntyisi samassa ottelussa kaksi.
Suomesta löytyy kuitenkin yksi pelaaja, jolle riittää vain huomaamaton nyrkkiläpy onnittelemaan tulevien pelikaverien kanssa silloinkin, kun maalien merkitys on maksimissaan.
”Olen aina ollut sellainen. En tuulettele omia maalejani, mutta joskus innostun jonkun pelikaverin maalista”, Iikka Kangasniemi perustelee.
SM-liigan lyhin (167 cm) pelaaja nousi kaukalon suurimmaksi tähdeksi, kun Pelicans ryösti Ilvekseltä jo toisen voiton Nokia-areenasta ja siirtyi välieräsarjassa 3–2-johtoon. Finaalipaikka on lahtelaisille katkolla kotiottelussa torstaina.
Kangasniemi ei ole liigaurallaan voittanut vielä yhtään mitalia, mutta mahdollinen finaalipaikkakaan ei saa häntä riehaantumaan.
”Tuuletan kunnolla vasta Suomen mestaruudesta”, Kangasniemi linjasi.
Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka. Ensin on voitettava Ilves neljännen kerran.
”Tässä sarjassa mikään ei ole minua yllättänyt. Pelit ovat menneet suunnilleen niin kuin odotimmekin. Tiedämme, että Ilves hallitsee ajoittain. Meidän pitää kestää ne hetket ja vastaavasti käyttää omat tilaisuutemme”, Kangasniemi totesi.
Ne lahtelaiset todella ovat hyödyntäneet. Ilves hallitsi tiistainakin vahvasti avauserää, mutta Pelicans ei kovimmassa vyöryssäkään vapissut.
”Olemme koko kauden harjoitelleet vastustajan kiekollisen paineen purkamista omassa päässä. Sen ansiosta emme sorru riiston jälkeen turhaan hätäilyyn tai kiekon roiskimiseen. Luotamme omaan pelitapaamme ja toisiimme”, Kangasniemi kuvaili Pelicansin ihailtavaa sitkeyttä.
Pelicans on selvästi päässyt Ilveksen ihon alle. Siinä missä tamperelaiset turhautuvat tehottomuuteensa ja sortuvat välillä pakonomaiseen yksinpuskemiseen, lahtelaiset jauhavat omaa peliänsä vapautuneesti ilman paineita.
Kangasniemen maalit olivat kuin suoraan pihapelihöntsyistä. Kaksi kiireetöntä vanhan liiton pelimiehen ratkaisua.
”Ekassa nousin maalille ja yritin ensin uuttaa kiekon veskarin [Jakub Málek] puikoista, mutta ei mennyt. Sitten kiekko tuli uudelleen tarjolle, niin tuuppasin sen sisään.”
”Toisessa pidin kiekkoa ja katselin mitä ympärillä tapahtuu. Väylä nousta keskelle aukesi ja pääsin hyvästä paikasta laukomaan kiekon maaliin.”
Molemmat suoritukset olivat malliesimerkkiä maltista, joka Ilvekseltä tuntuu lähes jokaisessa maalipaikassa puuttuvan.
Kiekkoa lauotaan tosi usein joko hätäisesti suoraan Patrik Bartošákin syliin tai ohi maalin. Kummallakaan menetelmällä on vaikea edes toivoa kiekon vahingossa pomppivan maaliin.
Kangasniemi on jo pitkään ollut liigan taitavimpia pelaajia. Pisteitä on aina terveenä ollessa syntynyt runkosarjassa hyvään tahtiin.
Pudotuspeleissä on ollut hiljaisempaa, mutta tänä keväänä hyökkääjä on kuin huomaamatta koonnut 12 ottelussa jo 9 (2+7) tehopistettä.
Olennaisin muutos Kangasniemen pelissä on kuitenkin kokonaisvaltaisuudessa. Tommi Niemelän alaisuudessa hän pelaa nyt koko ajan joukkueelle.
Ottelusarjassa on puhuttu paljon filmaamisesta ja sitä kautta vastustajalle jäähyjen kalastelusta.
”Itse en ole mitään erikoista huomannut enkä ole jälkikäteen mitään videoita mistään tilanteista katsellut. Mielestäni on ollut hyviä pelejä ja kovaa kamppailua”, Kangasniemi kuittasi.
Tampereellakin on saatu tällä kaudella ihastella yhden Kangasniemen otteita. Kyseessä on Pelicans-taiturin pikkuveli Okko Kangasniemi, joka oli Mestiksen Kooveen paras pistemies niin runkosarjassa kuin pudotuspeleistä. Veljesten pelityylissä on hyvin paljon samaa.
”Olemme päivittäin tekemisissä, välit ovat hyvät. Olen katsonut heidän pelejään aina kun mahdollista”, Iikka Kangasniemi kertoi.
”Käymme kyllä jotain lätkäjuttujakin läpi, mutta yleensä muut aiheet ovat pinnalla.”
Isoveljen kohdalla omalaatuista pelityyliä korostaa myös huomiota herättävä peliväline. Kangasniemi kietoo erkkaa mailaansa koko varren mitalle, ja hän sattuikin saamaan kesken kauden joukkuekaverikseen toisen samaan ”etikettivirheeseen” syyllistyvän pelaajan, Tapparasta tulleen Tyler Kelleherin.
”Tylerin kanssa välillä vähän vertaillaan mailoja, mutta muuten ei ole tullut kummemmin sanomista”, Kangasniemi naureskeli.
Finaalipaikka on katkolla Pelicansille torstaina Lahdessa.
Kukaan ei ennen kauden alkua uskonut Pelicansin sijoittuvan runkosarjassa neljänneksi. Harvassa olivat senkin jälkeen ne, jotka lahtelaisten finaalipaikkaan uskoivat.
”Joukkueen sisällä on ollut koko ajan kova usko. Nyt olemme pelanneet itsellemme sauman sen toteutumiseen. Mikäpä olisi sen hienompaa kuin ottaa se finaalipaikka torstaina kotiyleisön edessä.”
Kolmen Tampereella pelatun välierän perusteella kaikki todennäköisyydet ovat Pelicansin puolella.
SM-liigan historiassa aina viidennen ottelun tasatilanteessa 2–2 voittanut joukkue on edennyt loppuotteluihin.
Lisäksi Ilveksen pelissä on tällä hetkellä outoa mailanpuristusta. Jos tarvittavaa rentoutta ei nopeasti löydy, unelma finaalipaikasta jää tänäkin keväänä saavuttamatta.
