Tapparasta lähtenyt Heikki Penttilä on mukana Helsinkiin kaavailtavan jättiareenan taustalla – ”Se myytiin minulle hyvällä sijainnilla ja sillä, että hanke on kokoluokaltaan kunnianhimoinen”

Heikki Penttilä oli rakennuttamassa myös Nokia-areenaa. Nyt hän toimii Helsingin Suvilahteen suunnitteilla olevan areenan taustaryhmässä.

Risto Jalolla (vas.), Heikki Penttilällä, Mika Arolla ja Tero Tenhusella oli hauskaa, kun Tampereen uuden areenan nimi julkistettiin maaliskuussa 2020.

21.9. 7:30

Helsingin Suvilahteen suunniteltavan areenahankkeen taustaryhmä töräytti viime viikolla julkisuuteen hätkähdyttävän uutisen. Vanhojen kaasukellojen kupeeseen Flow’n festarialueelle tulisi Suomen suurin areena.

Ensin kiinnittyi huomio aikatauluun, sitten areenan kokoon ja kolmanneksi laajaan nimilistaan hankkeessa mukana olevista asiantuntijoista.

Valmista pitäisi olla 2027 eli vain viiden vuoden kuluttua. Areenaan mahtuisi noin 17 000 katsojaa, joka on yli kaksi kertaa enemmän kuin Helsingin vanhaan jäähalliin ja tuhansia enemmän kuin Tampereen Nokia-areenalle tai suljettuun Pasilan komistukseen.

Taustavaikuttajien joukkoon mahtui rakennuttajia, kiekkoilijoita ja yksi Tapparan mies. Heikki Penttilä siirtyi yhdellä loikalla Tapparan puheenjohtajan paikalta rakentamaan areenaa Suvilahteen.

Penttilä ei ollut ihan mikä tahansa kiekkoseuran puheenjohtaja, vaan Tapparan ykkösjohtaja toisessa polvessa.

Heikki Penttilän isä Tuomo Penttilä johti Tapparaa vuodesta 1979 aina 80-luvun loppuun asti. Se oli seuran suurinta kulta-aikaa, jolloin mestaruuksia juhlittiin sillä tahdilla, etteivät innokkaimmat ehtineet toipua edellisistä, kun jos uusi kierros alkoi.

”Isäni johti seuraa amatööriaikana ja minä olin puheenjohtajana ammattilaisuuden aikana. Kun tulin Tapparan puheenjohtajaksi, oli yhtenä teemana, ettei Tappara saa olla pikkuseura”, Heikki Penttilä sanoo junassa kohti Helsinkiä.

Viime heinäkuun alussa Tapparan yhtiökokouksessa suurin osa osakkaista hätkähti, kun Penttilä kertoi siirtyvänsä syrjään puheenjohtajan paikalta.

Takana oli mestaruuskevät, ensimmäinen lähes kokonainen kausi Nokia-areenassa ja MM-kultaan päättyneet kotikisat.

”Olin pääosakkaille ilmoittanut, että jään pois.”

Penttilä korostaa, ettei hänellä ollut enää annettavaa areenan tapahtumapuolen kehittämiseen. Seinät oli saatu pystyyn, areena valmiiksi ja ottelut pyörimään.

Keväällä Penttilä sai mielenkiintoisen kyselyn. Lähtisikö hän mukaan kehittämään areenaa Helsinkiin ja Suvilahteen. Penttilä suostui ja siinä tuli vastaus myös poislähtemiselle Tapparasta.

Penttilä oli alusta lähtien mukana rakennuttamassa kansiareenaa Tampereelle, ja nyt hän sanoo olevansa sitoutunut auttamaan Suvilahden areenan valmistumisessa 2020-luvun loppuun.

Siviilityönään Penttilä pyörittää omaa nimeään kantavaa asianajotoimistoa keskellä Tamperetta.

Miten tamperelaiselle ja Tapparan miehelle idea Suvilahden areenasta kaupattiin?

”Tässä on ensinnäkin kokeneet isojen hankkeiden rakennuttaja-ammattilaiset mukana. Se myytiin minulle hyvällä sijainnilla ja sillä, että hanke on kokoluokaltaan kunnianhimoinen. Isolla M-kirjaimella on kysymys monitoimiareenasta.”

Penttilä nostaa esille kolme kohtaa, jotka vaikuttivat eniten hänen päätökseensä.

Ensimmäinen tuossa jo mainittiin eli sijainti ja toinenkin eli monitoimisuus.

”Kolmas on kysyntä. Olen monelta tapahtumajärjestäjätaholta kansainvälisestikin kuullut, että Helsinki on se vetovoimainen paikkakunta, ja täällä on iso ongelma, kun ei tällä hetkellä kyetä järjestämään suuria tapahtumia.”

Penttilä sanoo, ettei hänelle tamperelaisena ole mikään ongelma lähteä tukemaan helsinkiläistä hanketta. Paikkakuntakateus ei kuulemma nosta päätään.

”Ei millään tavalla. Olen aina katsellut maailmaa vähän laajemmin kuin pelkästään kotipaikkakunnan silmin. Olen ylpeä siitä, että Nokia-areena on pystyssä ja siitä saa jokainen tamperelainen olla ylpeä.”

Suvilahden projektissa Penttilä toimii mukana sopimusoikeudellisissa asioissa ja kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Helsingin IFK on touhunnut pitkälti yli kymmenen vuotta Garden-hanketta, joka on edennyt välillä hitaasti ja toisinaan vielä hitaammin.

Suvilahden areenan voisi helposti nähdä kilpailevaksi kohteeksi, mutta Penttilä korostaa, ettei kilpailua ole taustalla.

”Heillä on vahva asemakaava ja me olemme polun alkupäässä, kun he ovat polun loppupäässä.”

”Jatkossa minä uskon, että vähintään kahdelle areenalle riittää Helsingissä tilaa, miksei kolmellekin. Nimenomaan näiden kansainvälisten tapahtumien kysynnän vuoksi.”

Tuomo Penttilän aikana Tappara voitti viisi SM-kultaa ja Heikki Penttilän 13 vuoden varapuheenjohtaja- ja puheenjohtajajakson aikana mestaruuksia tuli kolme. Eikä urheilullisen menestyksen ohella voi unohtaa nousua kiekkoilun taloudelliseksi mahdiksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut