Jääkiekon Liigan seurat ovat saaneet valtiolta toistaiseksi kustannustukea yhteensä yli kolme miljoonaa euroa.
Suurin tukirypäs lienee vielä edessä, sillä rajuimmin seurojen tulot putosivat vasta joulukuun alussa, kun ottelutapahtumat käytännössä suljettiin yleisöltä koronarajoitusten vuoksi.
Sopeutustoimenpiteinä monissa seuroissa pelaajien ja muun henkilökunnan palkkoja on leikattu ja lomautuksiinkin on jouduttu turvautumaan. Suurimmassa osassa julkisista ulostuloista viesti on ollut sama: tilanne on paha ja tukea tarvitaan kovasti.
Samaan aikaan lukuisat seurat ovat kuitenkin hankkineet uusia pelaajia. NHL- ja KHL-kokemuksella varustetut laatuyksilöt, kuten Tapparan Maksim Matushkin, Jukurien Brandon Yip ja Ässien Ty Rattie, tuskin ovat löytyneet alelaarien pohjalta.
Miten tätä yhtälöä voi perustella?
Tapparalta lähtee neljä miljoonaa euroa?
Kustannustuen saaminen ja määrä perustuu liikevaihdon putoamiseen tietyllä tarkastelujaksolla. Kustannustukea voi saada enintään puoli miljoonaa euroa, ja Business Finlandin kehittämistuen sekä muiden aiempien tukien muodostama yhteissumma voi olla maksimissaan 800 000 euroa.
Ensimmäisellä kierroksella eniten kustannustukea valtiolta sai Tappara, jolle maksettiin lähes ylärajan mukainen puoli miljoonaa euroa. Tappara, Ässät ja Pelicans olivat liigaseurat, jotka saivat jo viime keväänä Business Finlandin 100 000 euron kehittämistuen.
Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro kertoo, että mikäli kausi joudutaan pelaamaan loppuun ilman yleisöä, arvioidaan liikevaihdon putoavan edelliskaudesta yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.
Kulujen karsimiseksi Tappara on muun muassa sopinut henkilöstönsä kanssa palkanalennuksista, jotka kestävät seuran mukaan koko kauden.
–Vuositason tulosta ratkaisee aika paljon se, paljonko joudumme tekemään kumppaneille ja kausikorttilaisille hyvityksiä, kun emme pysty järjestämään otteluita normaalisti.
Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen kertoo, että seuran liikevaihto putosi joulukuussa yli 70 prosenttia. Toisella hakukierroksella Ässät sai kustannustukea jo hieman yli 155 000 euroa.
–On selvää, että haasteet kasvavat joka kuukausi, Lehtinen toteaa liigaseurojen tilanteesta.
””Meillä on velvollisuus pitää tuote kunnossa ja tehdä parhaamme niin kauan kun pelataan.”
Tiukassa taloustilanteessa Tappara hankki hiljattain riveihinsä Maksim Matushkinin. Viime kaudet KHL:ssä pelannut puolustaja on Liigassa tähtistatuksen pelaaja, eikä maailmantilanteesta huolimatta halvin mahdollinen vaihtoehto.
–Huippu-urheilutuote on käytännössä se, mistä kannattajat ja yhteistyökumppanit ovat maksaneet. Meillä on velvollisuus pitää tuote kunnossa ja tehdä parhaamme niin kauan kun pelataan, Aro sanoo.
–Muuten alkaa olla merkittävä riski, että joudumme tekemään palautuksia kumppaneille tai kausikorttilaisille. Ei kauppakaan voi myydä vanhentunutta maitoa, vaikka sillä menisi huonosti.
Aro huomauttaa, että Tapparalla on täydestä runkosarjasta pelaamatta yli puolet ja pelitahti on selvästi normaalia tiiviimpi. Samalla joukkueesta on myös lähtenyt pelaajia, kuten ykkössentteriksi ennen kautta kaavailtu Michael Spacek.
–Tulemme pelaamaan jatkuvasti kolme tai neljä ottelua viikossa. Jos puolustuspäähän ei olisi otettu lisävahvistusta, olisi meillä yksinkertaisesti voinut loppua miehet kesken. Pelaajamäärä on pidettävänä järkevänä, kyseessä on myös työturvallisuuskysymys, hän sanoo.
””Näiden pelaajien kohdalla puhutaan täysin erilaisista summista kuin normaalisti.”
Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen tiedotustilaisuudessa elokuussa 2018.
Ässät menetti NHL:ään kaksi merkittävää ulkomaalaisvahvistusta, joiden tilalle hankittiin tammikuussa NHL-meritoituneet Joe Morrow ja Ty Rattie.
Lehtinen toteaa, ettei tämän tasoisten pelaajien hankkiminen Liigaan olisi normaalisti mitenkään mahdollista.
–Näiden pelaajien kohdalla puhutaan täysin erilaisista summista kuin normaalisti. Kaikkiaan meidän palkkabudjettimme on pelaajien osalta pienempi kuin syksyllä, Lehtinen sanoo.
Joulukuussa Ässät leikkasi pelaajien ja muun henkilöstön palkkoja ja lomautti toimistohenkilökuntaa osa-aikaisesti. Toimenpiteillä tavoiteltiin yli 125 000 euron säästöjä. Lehtinen muistuttaa, että Ässien kaltaiselle seuralle liiketoiminnan ydintuote on kilpaurheilu, ja pelaajahankinnat on osa sitä.
–Rakennamme tällä hetkellä myös tulevaisuutta. Vaikka normaalista ei ole kenelläkään varmaa tietoa, meidän on pakko uskoa normaalin tulemiseen, Lehtinen sanoo.
–Meiltä on riisuttu kaikki muu toiminta, ja uskottavuutemme on vain ja ainoastaan joukkueen edesottamusten varassa. Nyt on pystyttävä menestymään tulevaisuuden myynnin takaamiseksi – sillä on iso merkitys, olemmeko pohjalla vai uskottavasti vähintään puolivälissä.
””Jo keväällä aloimme keskustella siitä, että nyt on erityinen kausi tulossa.”
Joukkueissa jo oleville pelaajille tilanne voi olla kaksijakoinen: toisaalta oman roolin menettäminen palkkaleikkauksiin suostumisen jälkeen hankitulle vahvistukselle saattaa hyvinkin sapettaa.
Toisaalta voittaminen ja menestys on ammattiurheilijoille usein suuri henkinen voimavara. Siinä Rattien tai Matushkinin kaltaisista tähtihankinnoista voi olla suuresti apua.
Aro kertoo, että Tapparassa pelaajat on pidetty jatkuvasti tietoisena tilanteesta kapteeni Jukka Peltolan välityksellä. Myös Ässissä tilanne on ollut sama.
–Meillä on ollut alusta saakka hyvä keskusteluyhteys. Jo keväällä aloimme keskustella siitä, että nyt on erityinen kausi tulossa. Luvut on käyty yhdessä kapteeniston kanssa pääsääntöisesti läpi niin, että meillä on yhteinen ymmärrys siitä, missä yhtiö menee ja mikä on erilaisten toimenpiteiden vaikutus, Lehtinen sanoo.
””Onko pelaajille markkinoita missään muuallakaan?”
Mikkelin Jukurien toimitusjohtajan Jukka Toivakan mukaan budjetin ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut seuran viime aikojen huippuhankinnat.
Sarjataulukossa kolmanneksi viimeisenä oleva Jukurit hankki joulukuussa kaksi kokenutta ulkomaalaishyökkääjää, vaikka seura on lomauttanut henkilöstöä porrastetusti koko kevään ajalle.
Jukureiden toimitusjohtaja Jukka Toivakka kertoo, että Brandon Yipin ja Pontus Netterbergin hankinnat mahdollisti ulkopuolinen rahoitus.
–Kyllä, kuuluu yksiselitteinen vastaus.
Kustannustukea Jukurit sai toisella kierroksella 60 143 euroa. Toivakka kertoo, että tuohon tukeen on tehty oikaisuhakemus, jolla seura toivoo saavansa vielä joitain kymmeniä tuhansia lisää. Mahdolliselle kolmannelle kierrokselle Jukurit on luonnollisesti myös jättämässä tukihakemuksen.
Urheilullisesti Jukurit tavoittelee Toivakan mukaan tällä kaudella yhä pudotuspelipaikkaa, vaikka ero kymmenenteen sijaan kasvoikin viime viikon tappioiden vuoksi.
Pudotuspelimahdollisuudet menetettyään Jukurit on ollut usein yksi niistä joukkueista, jotka ovat myyneet taloudellisista syistä pelaajiaan. Toivakan mukaan se ei ole nytkään tässä tilanteessa kauden edetessä mahdotonta.
–Kaikkihan on varmaan mahdollista. Onko pelaajille markkinoita missään muuallakaan? Ongelmiahan on kuitenkin joka puolella, hän sanoo.
Toistaiseksi ainakin Ruotsissa ja Sveitsissä on edelleen ollut kysyntää pelaajille. Liigan perinteiset alkukevään tyhjennysmyynnit aloitti tällä kertaa JYP, joka kauppasi Leijonissakin esiintyneen hyökkääjän Miska Siikosen Ruotsin liigan HV71:een.
Tavallisesti pudotuspelit ovat seuroille taloudellisesti tuottoisat. Tapparan Aro kuitenkin huomauttaa, että tänä vuonna menestyksen ja playoffeissa etenemisen välitön taloudellinen vaikutus olisi tyhjille katsomoille pelatessa negatiivinen.
–Haluamme silti tietenkin pelata mestaruudesta tänäkin vuonna ja pitää kannattajat tyytyväisinä. Menestyksen arvo tulee siitä, miten toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua ja ensi kaudella kausikortit myytyä sekä kumppanisopimukset tehtyä, Aro toteaa.