Aamulehti
Ruokaviraston ylläpitämään uuteen koirarekisteriin pitää ilmoittaa kaikki Suomessa olevat koirat, vaikka ne olisi jo ennalta rekisteröity ja mikrosirutettu. Samalla koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulevat Suomessa pakolliseksi. Kaikilla Suomen koirilla pitää olla mikrosiru vuoden 2023 loppuun mennessä.
Ruokaviraston uusi koirarekisteri piti ottaa käyttöön vuodenvaihteessa, mutta sen avaaminen on viivästynyt teknisten ongelmien vuoksi. Aamulehti uutisoi helmikuussa, että vielä ei ole tietoa siitä, milloin rekisteri on käyttövalmis.
Vaikka rekisteri ei ole vielä toiminnassa, pitää koirat kuitenkin mikrosiruttaa. Uudistus koskee valtavaa joukkoa suomalaisia, sillä Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa. Siruttamattomia koiria on arviolta noin 200 000. Ennen uutta rekisteriä koiria ei ole ollut pakko rekisteröidä tai merkitä mikrosirulla.
Suomen suurin eläinlääkäriketju on Evidensia, joten suuri osa koirista todennäköisesti tulee sinne sirutettavaksi. Evidensian eläinlääketieteellinen johtaja Sanna Silvonmäki uskoo, että 200 000 koiran siruttaminen onnistuu vuodessa, sillä kyseessä on nopea toimenpide. Silvonmäki kertoo, että Evidensian eläinlääkäriasemilla sirutetaan koiria vuositasolla tuhansia.
Onko sirutustahtia mahdollista lisätä niin paljon, että kaikki koirat ehditään siruttaa vuoden loppuun mennessä?
”Kyllä, sirutuksen voi tehdä minkä tahansa käynnin yhteydessä. Käyntimäärät ovat meillä vuosittain sitä luokkaa, että onnistuu. Mikrosirun laittaminen on samanlainen toimenpide kuin rokottaminen, mutta selvästi paksummalla neulalla. Lemmikki voi olla hereillä toimenpiteen aikana”, Silvonmäki sanoo.
Silvonmäki kokee koirarekisterin edistysaskeleeksi alalla.
”Emme tiedä, paljonko Suomessa on koiria, mikä aiheuttaa kaikkeen tutkimukseen ja ennakointiin epävarmuutta. Koirarekisteri ei aukottomasti ennaltaehkäise väärinkäytöksiä, mutta on hyvä ja välttämätön askel väärinkäytösten ehkäisyn helpottamiseksi."
Lue lisää: Tällainen seuraamus omistajalle tulee, jos koiraansa ei suostu rekisteröimään
Mitä?
Koiranomistaja, toimi nyt näin
Vaikka rekisteri ei ole vielä toiminnassa, pitää koirat kuitenkin mikrosiruttaa, ja merkitsijän eli esimerkiksi eläinlääkärin pitää antaa koiran haltijalle tunnistustodistus.
Tämän vuoden puolella syntyneet koirat pitää siruttaa viimeistään kolmen kuukauden ikään mennessä tai jo tätä aiemmin, jos niiden haltija vaihtuu.
Ennen 1. tammikuuta 2023 syntyneiden koirien mikrosiruttamisen määräaika päättyy vasta vuoden 2023 lopussa.
Rekisterin avautumisen jälkeen koiran tiedot voi ilmoittaa rekisteriin joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen rekisteröinti maksaa 10 euroa ja paperinen 19 euroa.
Lähde: Ruokavirasto
Epäselkeät ohjeet
Ruokaviraston tuleva koirarekisteri on herättänyt hämmennystä ainakin Tampereen Hervannan eläinlääkärit -eläinlääkäriaseman asiakkaissa, kertoo aseman toimitusjohtaja Jussi Laitinen.
”Epätietoisuutta on. Ihmiset kysyvät onhan tämä virallinen ohje ja miten asian kanssa pitäisi toimia”, Laitinen kertoo.
Laitinen uskoo, että uusi koirarekisteri on tehty hyvällä tarkoituksella ja se voi tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi löytökoiraongelman poistamisessa. Hän kuitenkin toteaa rekisterin toteutuksen olleen huono, sillä sääntö on valmistunut ennen kuin itse rekisteri on ollut valmis. ”Ruokavirasto on ilmoittanut, että sääntö on voimassa, mutta rekisteröinti tehdään vasta, kun sovellus on kehitetty. Toivotaan, että tähän saadaan selkeä ohjeistus.”
Eläinlääkärit eivät valvo siruttamista
Silvonmäki kertoo, että Evidensiassa eläinlääkärit eivät osallistu rekisteröintipakon valvontaan. ”Viranomainen ei ole meitä siihen velvoittanut, toisin kuin silloin, jos meille tulee eläin, jonka kohdalla epäillään eläinsuojelullista ongelmaa. Siitä meillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle, mutta ei siruttamattomasta koirasta.”
Samaa kertoo myös Laitinen. Laitinen sanoo, että Hervannan eläinlääkärit on yksityinen eläinlääkäriasema, eikä sen eläinlääkäreitä ole velvoitettu valvomaan koirien rekisteröintiä. ”Tuskin tulemme siihen osallistumaan ellei velvoiteta. Se jää varmaan valvontaviranomaisille.”
Hervannan eläinlääkärit -asemalla työskentelee tällä hetkellä viisi eläinlääkäriä ja siellä tehdään vuositasolla koirille noin 500 mikrosirutusta.
Laitisen mukaan tähän mennessä uusi koirarekisteri ei ole ole juurikaan vaikuttanut mikrosirutuksien määriin. Tämä johtuu Laitisen mukaan siitä, että käytännössä kaikki rotukoirat sirutetaan muutenkin, jotta ne voidaan rekisteröidä Kennelliittoon. Koiran pitää myös olla sirutettu, jos sen kanssa haluaa matkustaa esimerkiksi ulkomaille. ”Myös suurin osa ilman rekisteriä olevista koirista on sirutettu.”
Laitinen kertoo, että sirutuksen hinta vaihtelee sen mukaan tehdäänkö sen kanssa muita toimenpiteitä. ”Meillä hinta on keskimäärin 39 euroa muun toimenpiteen yhteydessä.”
Eläinlääkäreistä pulaa
Silvonmäki toteaa, että tällä hetkellä eläinlääkäreistä on alalla merkittävä pula. ”Se on yksi toimintamme suurimmista rajoitteista. Syitä on selvitelty ja selvitellään yhä.”
”Lemmikkien määrä on kasvanut ja eläinlääkinnällinen taso on noussut, eli meillä on aiempaa enemmän lemmikkejä, jotka hoidetaan entistä paremmin, mikä vaatii resursseja aiempaa enemmän”, Silvonmäki lisää.
Myös Jussi Laitinen tunnistaa alalla vallitsevan lääkäripulan. Hervannan eläinlääkärit -eläinlääkäriasemalla eläinlääkäripula on näkynyt siinä, että vakituista henkilökuntaa on haastava palkata ja sijaisia vaikea saada. Laitinen arvioi eläinlääkäripulan johtuvan ainakin siitä, että alalta valmistuu liian vähän eläinlääkäreitä suhteessa kysyntään.
Myös Silvonmäki uskoo eläinlääkäripulan johtuvan muun muassa liian vähäisestä koulutusmäärästä.
”Niitä [syitä pulaan] ovat muun muassa liian vähäiset koulutusmäärät, poistuma alalta ja työn kuormittavuus on kovaa, joten tehdään paljon osa-aikatyötä. Alan naisvaltaisuus, eli perhevapaat on yksi vaikuttava asia.”
