Aamulehti
Suomessa piti ottaa käyttöön tämän vuoden alusta alkaen uusi koirarekisteri, johon pitää ilmoittaa kaikki Suomen koirat. Samalla koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakolliseksi. Tätä ennen koiria ei ole ollut pakko rekisteröidä tai merkitä mikrosirulla. Uutta koirarekisteriä ylläpitää Ruokavirasto.
Uudistus koskee valtavaa joukkoa suomalaisia, sillä Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa. Siruttamattomia koiria on arviolta noin 200 000.
Koirarekisterin käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt teknisten ongelmien takia.
Milloin rekisteri avautuu?
Milloin rekisteri avautuu ja koiria voi alkaa rekisteröidä, yksikönjohtaja Jaana Mikkola Ruokavirastosta? ”Sen, mikä piti olla vuodenvaihteessa valmiina ja testattuna, ei ole valmis eikä sitä ole testattu”, Mikkola tiivistää tämän hetken tilanteen.
Mikkola ei halua arvioida, milloin rekisteri on käyttövalmis. Hänen mukaansa helmikuun puolivälissä pidetään sovelluskehittäjän eli rekisterin teknisen toteuttajan kanssa kokous, jossa toivon mukaan selviää lisää rekisterin käyttöönottosuunnitelmasta.
Annetaanko rekisteröintiin lisäaikaa nyt, kun rekisterin avaaminen viivästyy? Mikkolan mukaan tämä ei ole Ruokaviraston päätettävissä, vaan se vaatisi uutta ministeriön säädösmenettelyä. ”Yksityisajatteluna voin sanoa, että en usko siihen tai ainakaan toivo sitä.” Hän sanoo, että kun rekisteri saadaan toimimaan, koirien haltijat ehtivät kyllä ilmoittamaan koiransa määräaikaan mennessä.
Ennen vuodenvaihdetta syntyneet koirat pitää rekisteröidä ja mikrosiruttaa vuoden 2023 loppuun mennessä. ”Uskon vakaasti, että se riittää.”
Mitä?
Koiranomistaja, toimi nyt näin
Vaikka rekisteri ei ole vielä toiminnassa, pitää koirat kuitenkin mikrosiruttaa, ja merkitsijän eli esimerkiksi eläinlääkärin pitää antaa koiran haltijalle tunnistustodistus.
Tämän vuoden puolella syntyneet koirat pitää siruttaa viimeistään kolmen kuukauden ikään mennessä tai jo tätä aiemmin, jos ne vaihtavat haltijaa.
Ennen 1. tammikuuta 2023 syntyneiden koirien mikrosiruttamisen määräaika päättyy vasta vuoden 2023 lopussa.
Rekisterin avautumisen jälkeen koiran tiedot voi ilmoittaa rekisteriin joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköinen rekisteröinti maksaa 10 euroa ja paperinen 19 euroa.
Lähde: Ruokavirasto
Miten rekisteröimistä valvotaan?
Uutta koirarekisteriä on perusteltu sillä, että pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti saattaisivat osaltaan edistää koirien vastuullista kasvatus- ja myyntitoimintaa.
Miten koirien rekisteröimistä käytännössä valvotaan. Voiko esimerkiksi eläinlääkäri tehdä tulevaisuudessa ilmoituksen klinikalle tulevasta koirasta, jolla ei ole mikrosirua? ”Kaikilla kansalaisilla on oikeus ilmoittaa viranomaiselle, jos epäilee lainsäädäntöä rikotun”, Mikkola vastaa. ”Valistunut arvaukseni kyllä on, että praktikot tulevat keskittymään koiran hoitoon, eikä valvontaan, koska se ei ole heidän tehtävänsä tai velvollisuutensa.”
Ruokaviraston mukaan koirien tunnistamista valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Valvontaoikeus on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajilla sekä Tullilla, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä.
Mitä seuraa, jos koiraa ei rekisteröi?
Viime vuonna voimaan tullut laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä, johon uusi koirarekisterikin nojautuu mahdollistaa viranomaiselle uutena puuttumiskeinona kehotuksen. ”Aikaisemmin, jos lainsäädäntöä rikottiin, piti antaa määräyksiä”, Mikkola sanoo. Hänen mukaansa tämä on hallinnollisesti kevein tapa toimia tapauksissa, jotka johtuvat esimerkiksi ymmärtämättömyydestä tai tietämättömyydestä. ”Voisin väittää, että viranomaiset tulevat ainakin alussa käyttämään neuvonnallisia keinoja ja tätä kehotusta”.
Entä tapaukset, joissa koiran haltija kieltäytyy itsepintaisesti rekisteröimästä koiraansa? Silloin kyseeseen tulee viranomaisen määräys, jota voidaan tehostaa uhkasakolla.
Lisäksi aluehallintovirasto ja ely-keskus voivat määrätä vähintään 300 euron ja enintään 5 000 euron seuraamusmaksun, jos laiminlyö koiran tunnistusmerkinnän. ”Voisin kuvitella, että tällaisessa tapauksessa käytetään mieluummin asteikon alapäätä”, Mikkola sanoo. Rekisteröimisen laiminlyönnistä seuraamusmaksua ei lain mukaan voida määrätä.
