Helsinki
Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä eli mikrosirutus ja rekisteröinti on tulossa lähivuosina pakolliseksi kaikille niiden omistajille. Velvoite on hallituksen esityksessä uudesta eläinten hyvinvointilaista, joka lähetettiin viime viikolla lausuntokierrokselle.
Tähän mennessä koirien tai kissojen sirutus eikä rekisteröinti eivät ole olleet pakollista. Kennelliiton ja Kissaliiton rekistereihin kuuluminen on puolestaan ollut vaatimuksena, jos lemmikkinsä kanssa on halunnut osallistua liittojen alaisiin kilpailuihin tai näyttelyihin.
Kissaliittoon on rekisteröity pääasiassa rotukissoja ja joitakin kotikissoja. Liittoon rekisteröidään vuosittain noin 5 000 rotukissaa.
Kissaliittoon rekisteröitäviltä rotukissanpennuilta on vaadittu mikrosiru jo vuosia. Mikrosirurekisteriin on mahdollista rekisteröidä myös kotikissoja.
Kissaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Riikka Turpeinen sanoo, että sirun avulla voidaan tarvittaessa löytää kissan omistaja.
”Jokaisella kissalla olisi se ihminen, joka olisi siitä vastuussa, eikä olisi enää jatkossa niitä kissoja, jotka ovat ”jonkun jossain vain””, Turpeinen sanoo.
Koiria on rekisteröity jo kauan, ja Kennelliitto vaatii rekisteröinnin yhteydessä tunnistusmerkintää. Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kertoo, että Suomen koirakannasta yli 70 prosenttia on rekisteröity Kennelliittoon. Suomessa on arvioitu olevan kaikkiaan noin 700 000 koiraa.
”Siruttaminen on kivuton toimenpide. Koiran niskanahkaan laitetaan neulalla pieni reikä, ja sinne laitetaan siru. Harvoin sen kanssa mitään ongelmia on. Sirussa on ainutkertainen numerosarja, ja se yhdistetään koiran tietoihin”, Lehkonen kertoo.
Uuden eläinten hyvinvointilain on määrä tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Koirien tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä vaaditaan saman vuoden alusta, kissojen vuodesta 2026 lähtien.
Tuleva koira- ja kissarekisteri on vielä valmisteilla. Aiemmin suunniteltuun valtakunnalliseen koirarekisteriin ylläpitäjäksi tai valtuuttajaksi oli kaavailtu Ruokavirastoa. Sen tehtäviin kuuluu erilaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä tehtäviä.
Uudesta laista toivotaan apua kissakriisiin
Tunnistusmerkintä eli sirutus ja rekisteröinti on nähty eläinsuojelujärjestöissä osaratkaisuina niin sanottuun kissakriisiin. Suomen Eläinsuojelu ry:n (SEY) mukaan Suomessa hylätään arviolta ainakin 20 000 kissaa vuodessa. Sirutuksen avulla esimerkiksi löytökissat päätyisivät takaisin omistajilleen.
Myös Kissaliiton mukaan uudet säännökset purevat kissapopulaatio-ongelmaan. Turpeinen uskoo, että sirutusten ja rekisteröimisen avulla voisi päästä eroon villinä leviävistä populaatioista.
Kissapopulaatio on joukko kissoja, jotka lisääntyvät keskenään hallitsemattomasti ja sisäsiittoisesti. Populaatiot saavat usein alkunsa leikkaamattomista, valvomatta ulkona liikkuvista lemmikkikissoista. Kissapopulaatiot ovat usein erittäin sairaita ja elävät huonoissa oloissa.
Turpeisen mukaan valtaosa kissoihin liittyvissä ongelmista onkin siellä, missä Kissaliitto ei suoraan toimi. Nyt uudessa laissa huomioidaankin kaikki kissat.
”Hyvä, että muutokset tulevat lakiin ja koskevat kaikkia kissoja eivätkä pelkästään Kissaliiton alaisia rotukissakasvattajia”, Turpeinen sanoo.
Aiemmin kissojen leikkauttamista ja tunnistusmerkintöjä ajava kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta toukokuussa. Aloite lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn lokakuun lopussa.
Pentutehtailua ja jalostuksen ongelmia aiotaan kitkeä
Kennel- ja Kissaliitto pitävät uutta lakiesitystä lemmikkieläinten kannalta kaikkiaan myönteisenä. Tunnistusmerkinnän lisäksi merkittäviä parannuksia on pentutehtailua ja jalostusta koskevissa säännöksissä. Myös SEY on antanut näistä kiitosta.
Esityksen mukaan alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen maahantuonti Suomessa tapahtuvaa myyntiä varten kiellettäisiin. Tavoitteena on estää ulkomaisten pentutehtaiden kasvattien tuominen Suomeen.
Pentutehtailulla tarkoitetaan sitä, kun pentuja pyritään teettämään tienaamismielessä niin, että eläinten hyvinvointi sivuutetaan. Usein eläimet elävät huonoissa oloissa eikä niiden terveydentilasta välitetä. Pennut ovat harvoin rekisteröityjä. Sekä koiria että kissoja pentutehtaillaan.
Jatkossa myös koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten sisällölle säädettäisiin vähimmäisvaatimukset. Myyjien tulisi olla paremmin jäljitettävissä, ja ilmoituksista tulisi käydä ilmi muun muassa myyjän rekisterinumero sekä maa, jossa myytävä eläin on syntynyt.
Lisäksi eläinlääkäreille esitetään ilmoitusvelvollisuutta toimista, jotka on tehty perinnöllisten vikojen korjaamiseksi. Kasvatuksessa ei myöskään saisi käyttää koiraa tai kissaa, joka ei pysty lisääntymään luonnollisin menetelmin tai joka voi periyttää pennuilleen terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
”Siinä voi tulla etenkin niin sanottujen lyhytkuonoisten koirarotujen kasvattamiseen haasteita”, Kennelliiton Lehkonen arvioi.