Pirkkalaisveistokset veistänyt Wäinö Aaltonen oli kansakunnan lemmikki, jota varsinkin naiset rakastivat – Rauhallisuuden takana oli vamma, jota ei koskaan pystytty parantamaan

Aamulehti

Helmikuussa on aikaa pysähtyä taiteen ääreen. Kahdessa suuressa museossa Tampereella avautuu tässä kuussa uudet näyttelyt. Taidetarjontaa täydentävät galleriat, joita kaupungissa on useita. Jutussa ei ole mukana kulttuurihistoriallisia museoita, eikä tällä hetkellä pelkkää perusnäyttelyään esitteleviä museoita.

1. Monumenttien luoja

Tampereen taidemuseossa on esillä kaksi toisistaan poikkeavaa, eri aikakausia edustavaa näyttelyä. Ylä- ja keskikerroksen Wäinö Aaltonen – Luomisen riemu on retrospektiivi suomalaisuuden symboleita luoneen kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966) tuotannosta.

Wäinö Aaltosen Aleksis Kiven muistomerkin kultamaalattu pienoismalli vuodelta 1928. Kuva: Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo

Näyttely esittelee suomalaisten kuvanveistäjien eliittiin kuuluneen Aaltosen taidetta 1910-luvulta 1960-luvulle. Lähtökohtana ovat hänen Tampereelle ja Turkuun toteuttamansa monumentaaliset julkiset veistokset: Pirkkalaisveistokset, Aleksis Kiven muistomerkki Runoilija ja Muusa, Paavo Nurmen juoksijapatsas sekä Turun Lilja. Kaikkiaan esillä on yli sata teosta, joita tarkastellaan runsaan valokuvamateriaalin, piirustus- ja kipsiluonnosten, työkalujen sekä julkisiin teoksiin liittyvien pienempien teosten kautta. Esillä on myös aiemmin yleisölle esittelemättömiä luonnoksia sekä multimediateos Hämeensillan Pirkkalaisveistoksista.

Kuvanveistäjänä Wäinö Aaltonen oli lähes itseoppinut. Persoonana hän oli lehdistön lemmikki, ja etenkin naisten rakastama. Hän oli neljästi naimisissa. Hänen kuulonsa heikkeneminen alkoi jo kouluiässä ja johti myöhemmin lähes täydelliseen kuurouteen. Tämän takia hän joutui kommunikoimaan kirjoittamillaan lappusilla, joita on esillä myös näyttelyssä. Sunnuntaina 5. helmikuuta kello 15 näyttelyä on esittelemässä Riitta Kormano Turun museokeskuksesta.

Tampereen taidemuseossa Wäinö Aaltonen – Luomisen riemu 4.2.–21.5.

2. Queer-taiteen pioneeri

Tampereen taidemuseon alakerrassa on esillä queer-taiteen pioneerin ja intersukupuolisen aktivistin Del LaGrace Volcanon valokuvataidetta. Volcano käyttää taiteessaan omaa elämäänsä materiaalina ja esittelee sukupuolen sekä seksuaalisuuden kirjoa ystävistään ja itsestään ottamissaan muotokuvissa.

Del LaGrace Volcanon omakuva nimeltä Self Portrait with a Bluebeard (1995). Kuva: Tampereen taidemuseo

Kalifornialaissyntyinen Volcano opiskeli valokuvausta San Franciscon taideinstituutissa 1980-luvun taitteessa. Hän on asunut ja opiskellut myös Lontoossa ja asuu nykyään Örebrossa, Ruotsissa. Hänen perheeseensä kuuluu kaksi kouluikäistä lasta ja jaettu vanhemmuus. Volcano on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ympäri maailman. Hänen teoksiaan on ollut esillä muun muassa The Hayward Galleryssa, Tate Britainissa ja Victoria & Albert Museumissa Lontoossa. Taiteilija on itse avaamassa näyttelyään museolla lauantaina 4. helmikuuta 2023 kello 15.

Tampereen taidemuseon alakerrassa Del LaGrace Volcano: Bodies of Resistance 4.2.–21.5.

3. Maalausten mestari

Jukka Mäkelän näyttely avautuu Sara Hildénin taidemuseossa viikon päästä. Kuva: Rauno Träskelin

Sara Hildénin taidemuseon kokoelmataiteilijoihin kuuluva Jukka Mäkelä (1949–2018) oli yksi sukupolvensa merkittävimpiä ja näkyvimpiä taiteilijoita. Mäkelä tunnetaan monumentaalisista akryylimaalauksistaan ja rohkeasta, kokeilevasta materiaalinkäytöstään. Maalauksissa toistuvat vuodenaikojen ja valon vaihtelu, vesi, lumi, kalliot, mutta myös muut arkiset ympäristöhavainnot. Sara Hildénin taidemuseon takautuva, retrospektiivinen näyttely esittelee Jukka Mäkelän tuotantoa 1970-luvulta eteenpäin. Näyttelyyn liittyy museolla myös taideluentoja ja konsertteja sekä hiljaiset iltapäivät kerran kuukaudessa tiistaisin kello 14–18.

Sara Hildénin taidemuseossa Jukka Mäkelä 11.2.–14.5. 2023. Laiturikatu 13, Tampere Särkänniemi.

4. Sukelluksia turkoosiin

Valokuvataiteilija Susanna Majuri muistetaan hyvin myös Pirkanmaalla. Arkistokuva edesmenneestä taiteilijasta on otettu Valokuvataiteen museon näyttelyn yhteydessä vuonna 2010. Taustalla näkyvä Raven kertoo kahdesta sisaresta, joita musta lintu johdattaa. Kuva: Kirsi Tuura / Sanoman arkisto

Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa on esillä valokuvataiteilija Susanna Majurin (1978–2020) teoksia. Näyttelyssä nimeltä Veden tuntu on esillä kaikkiaan 16 taiteilijan kiehtovaa valokuvateosta vuosilta 2002–2019. Majuri opiskeli valokuvausta Turun taideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Uransa alusta asti hän kuvasi digikameralla ja oli tekniikkaa kiinnostuneempi kertomaan tarinoita. Hän kuvasi usein mallinsa sukeltamassa turkoosiin tai syvänsiniseen veteen. Rakennetuissa kuvissaan hän käytti kuvakankaita uima-altaiden pohjalla. Majurille kuvaaminen oli prosessi, jolla hän etsi tapaa olla maailmassa ja selviytyä. Emil Aaltosen museo järjestää myös draamaopastuksia, taideluentoja ja usein nopeasti loppuunmyytyjä jazz-konsertteja.

Emil Aaltosen museossa Susanna Majuri: Veden tuntu 21.1.–2.4. Mariankatu 40, Tampere.

5. Metsän tuntua ja ääniä

Kirsi Ihalaisen Majavan nakerrus (2016) on ääniteos majavien syömistä haapapuista. Kuva: Jussi Koivunen

Kangasalla Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on helmikuussa esillä taideteollisen suunnittelijan Merja Palinin, tekstiilitaiteilija Nina Ruokosen ja Helena Vaarin teoksia. Audiotaidetta Metsötöitä-nimiseen näyttelyyn tuovat äänitaiteilija Kirsi Ihalaisen äänitaideteokset. Muotoilijaryhmän teokset edustavat pinta- ja tekstiilisuunnittelua, video- ja valokuvateoksia, installaatioita ja kirkko- ja taidetekstiilejä. Näyttelyn yhteydessä on Luonnonperintösäätiön rakentama Ikimetsäpuoti, jonka tuotoilla suojellaan suomalaista ikimetsää.

Kimmo Pyykkö -taidemuseossa Metsätöitä 21.5.2023 asti. Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6.