Aamulehti
Kun Rauno Viinikka loppuvuodesta 1983 avasi lattiasta kattoon remontoituun rakennukseen Pispalan valtatie 13:ssa taidekaupan ja kehystämön, se oli taiteen rakastajalle toiveiden täyttymys. Taiteen ystävä hän on ollut pikkupojasta asti.
– Olin vanhempieni kanssa saanut reissata jonkin verran. Pariisissa ja Amsterdamissa museoissa se iski minuun kuin tauti. Kävin kouluaikana työväenopiston maalauskurssin ja pihistin äidiltä pyyheliinan ja tein siihen ensimmäisen maalaukseni. Pari näyttelyäkin olen pitänyt, hän kertoo.
Kolmen vuoden jälkeen, vuonna 1986 Viinikka joutui kuitenkin toteamaan, ettei hän ole mikään taidekauppias. Liike piti lopettaa ennen kuin rahat loppuivat.
Taidekauppakaan ei ollut niin mukavaa kuin kulttuurin ystävä oli luullut. Myytävät houkuttelivat liikkeeseen myös huijareita ja niin armottomia nahkatakkityyppejä, ettei niistä kaikista ole romaaninkaan viitsinyt kirjoittaa.
Viinikka muistelee Venny Soldan-Brofeldtin maalausta, jonka hän myi 17 000 markalla. Myöhemmin hän näki saman taulun vaihtavan omistajaa Hagelstamin huutokaupassa 80 000 markalla.
– Se kertoo, kuinka huonoja ja hölmöjä kauppoja tein.
Petri Nieminen (oik.) on pitänyt taidekauppaa ja kehystämöä Art Pispala Rauno Viinikan remontoimassa rakennuksessa vuodesta 2004.
Rauno Viinikan taidekauppiasvuosina, 1980-luvulla kysytyimpiä taiteilijoita olivat Arthur Heickell, Eero Nelimarkka, Ali Munsterhjelm sekä Tampereella vaikuttaneet Reino Viirilä ja Lennu Juvela.
Viinikan omia lempitaiteilijoita olivat Munsterhjelm ja Nelimarkka. Häntä huvittaa vieläkin Nelimarkan rautainen ammattitaito.
– Hän oli sellainen viheltelevä pohjalainen, jolla oli koko ateljeen mittainen kangas viritettynä. Siihen oli pystyviivoin eroteltuna taulut. Suurella paletilla ja parilla leveällä pensselillä hän veti aina yhden sävyn kerrallaan, eikä aikaakaan, kun oli rivi tauluja valmiina.
1960-luku kiinnostaa nyt
Vuodesta 2005 ”Irja Lastusen perintöä” on hallinnut Vammalasta Tampereelle kotiutunut Petri Nieminen sekä hänen omistamansa taidekauppa ja kehystämö Art Pispala.
Nykyisin Suomen taidekauppa on keskittynyt Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Kiertäviä taidekauppiaita ei juuri enää ole.
Art Pispalan vanhin taulu on Hugo Simberg vuodelta 1895, mutta yli 100-vuotiasta taidetta ei Niemisen mukaan juurikaan enää liiku.
– Nykyisin kysytyimpiä ovat moderni taide ja abstraktit teokset 1960–80-luvuilta.
Petri Niemisen mukaan Tampere on aina ollut varsin vireä taidekaupunki. Sitä se oli jo sotien jälkeen, kiitos taiteilijaseuran, museoiden ja monien kaupungissa vaikuttaneiden maineikkaiden kuvataiteilijoiden.
Rauno Viinikka harrastaa edelleen taidetta. Hän maalaa itse erämaa-aiheisia tauluja, mutta taidetta hän ei halua enää myydä.
Pispalan taidetalon 1980-luvun vaihteessa remontoinut yrittäjä ja rakentaja Rauno Viinikka kirjoitti romaanin Irja Lastusen perintö (Mediapinta, 2019) värikkäistä kokemuksistaan taidekauppiasvuosinaan.
