Aamulehti
Kuntavaalit järjestetään Suomessa kesäkuussa 2021. Puolueet päättivät 6. maaliskuuta yhdessä oikeusministeriön kanssa, että kuntavaalit siirretään kesäkuun 13. päivälle. Alkuperäisen aikataulun mukaan vaalit olisi pidetty jo 18. huhtikuuta. Heikentynyt koronavirustilanne muutti suunnitelmat. Perussuomalaiset vastusti siirtoa.
Kuntavaaleissa kaikkiin Suomen kuntiin valitaan kunnanvaltuustot. Tässä päivittyvässä Aamulehden artikkelissa on kaikki, mitä vaaleista on hyvä tietää – etenkin Pirkanmaan näkökulmasta.
Aamulehden kaikki kuntavaaliuutiset löydät osoitteesta aamulehti.fi/kuntavaalit.
Aikataulu
Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta 2021. Aamulehti seuraa vaalipäivää ja vaalituloksen kehittymistä hetki hetkeltä osoitteessa aamulehti.fi. Vaali-iltana tarjoamme Pirkanmaan parhaan vaaliseurannan suorassa studiolähetyksessämme osoitteessa aamulehti.fi/live.
Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntavaalipäivä olisi ollut sunnuntai 18. huhtikuuta. Ennakkoäänestyksen piti olla kotimaassa jo 7.–13. ja ulkomailla 7.–10. huhtikuuta 2021. Kuntavaalien siirron vuoksi ennakkoäänestysaikaa pidennetään kahteen viikkoon kotimaassa. Ennakkoäänestys järjestettiin 26.5.–8.6.
Lue lisää: Ennakkoäänestys alkoi: tässä kolme kuuminta kysymystä Tampereen kuntavaaleissa
Ehdokashakemukset oli jätettävä viimeistään 9. maaliskuuta 2021, mutta niitä oli mahdollista täydentää toukokuun 4. päivään asti. Käytännössä tietoa ehdokkaista saatiin jo ennen ehdokasasettelun vahvistusta, sillä puolueet julkaisivat listojaan ja ehdokkaat kertoivat aikeistaan.
Vaaleissa saa äänestää myös, jos täyttää 18 vuotta alkuperäisen vaalipäivän jälkeen. Näin ollen myös 19.4.–13.6. täysi-ikäiseksi tulevat ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia.
Tampereella kuntavaaleissa pyritään Tampereen kaupunginvaltuustoon, joka kokoustaa virastotalon viidennessä kerroksessa. Kuva valtuuston talousarviokokouksesta 16.11.2020. Se järjestettiin osin etäyhteyksin koronapandemian takia.
Aamulehden kuntavaalikiertue
Aamulehti kiersi kuntavaalien alla kaikki Pirkanmaan kunnat ja selvitti kuntavaalien ajankohtaiset puheenaiheet.
Lue lisää: Aamulehti kiersi kaikki Pirkanmaan kunnat – Katso tästä oman kuntasi tärkeimmät vaalipuheenaiheet
Aamulehden vaalikone ja tulospalvelu
Aamulehti, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Satakunnan Kansa ja Sanoman paikallislehdet ovat mukana Sanoman vaalikoneessa. Vaalikone julkaistiin Aamulehdenkin verkkosivuilla toukokuun puolivälissä. Ehdokkaat pääsivät täyttämään vaalikonetta jo helmikuussa. Vaalikoneella on tutkimusten mukaan merkittävä rooli äänestäjien äänestyspäätöksissä. Pääset vaalikoneeseen alla olevasta linkistä.
Aamulehden tulospalvelu aukeaa vaali-iltana noin kello 20 osoitteessa aamulehti.fi/tulospalvelu.
Ehdokkaat
Aamulehti julkaisi 16. maaliskuuta kattavat listaukset kaikista Pirkanmaan kuntien kuntavaaliehdokkaista. Listat saattoivat vielä muuttua, sillä ehdokasasettelua oli kuntavaalien siirron vuoksi mahdollista muuttaa 4. toukokuuta asti.
Aamulehti täydensi ehdokaslistat ehdokasasettelun vahvistuttua 14. toukokuuta.
Kuntavaaleissa voi asettua ehdolle vain omassa kotikunnassaan. Ehdokkaita voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.
Kukin puolue voi asettaa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa sen määrän, mitä kyseisessä kunnassa valitaan yhteensä valtuutettuja. Esimerkiksi Tampereella valtuutettuja valitaan 67. Puolue voi siten asettaa Tampereella enintään 100 ehdokasta. Läheskään kaikki puolueet eivät yleensä ole asettaneet Tampereella täyttä ehdokaslistaa.
Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja, mutta vaaliliitolla saa olla yhteensä korkeintaan yhtä paljon ehdokkaita kuin yksittäisellä puolueella. Valitsijayhdistykset voivat myös muodostaa yhteislistoja, mutta niiden ehdokkaiden määrää koskee sama rajoitus, eli ehdokkaita voi olla korkeintaan yhtä paljon kuin yksittäisellä puolueella.
Esimerkiksi Tampereen vihreät oli varsin aikaisin liikkeellä, sillä he asettivat peräti 40 ehdokasta jo 26.5.2020. Vihreiden nimekkäimpiä ehdokkaita Tampereella ovat ainakin kansanedustaja Iiris Suomela, entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen, apulaispormestari Jaakko Stenhäll, valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho, valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen ja ryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio. Mukana on myös jo kerran kunnallispolitiikasta vetäytynyt Irene Roivainen. Stenhäll on vihreiden pormestariehdokas. Hän päihitti jäsenäänestyksessä Parviaisen, Mustakallion, Haapa-ahon ja Oke Rouheen.
Sdp sai keväällä 2020 ilouutisia, kun Suomen suosituimpiin poliitikoihin kuuluva pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Aamulehdelle olevansa mukana kevään 2021 kuntavaaleissa.
Lisäksi kansanedustaja Ilmari Nurminen on demareiden ehdokkaana Tampereella, kun hän muutti kirjansa Sastamalasta Tampereelle.
Pormestari Lauri Lyly on sdp:n pormestariehdokas.
Lue lisää: Tampereen demareiden pormestariehdokas Lauri Lyly haluaa toisen kauden: ”Luotan, että lista kantaa”
Lue lisää: Tampereen demarien ehdokaslistalla oli peräti kolme yllätystä
Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin ilmoitti syyskuussa 2020, että hän on käytettävissä perussuomalaisten pormestariehdokkaaksi, jos puolue sellaisen Tampereella asettaa ja jos hän tulee valituksi valtuustoon. Perussuomalaiset asetti lopulta kaksi pormestariehdokasta, Vallinin ja Lassi Kalevan.
Lue lisää: Tampereen perussuomalaiset nimennyt 60 kuntavaaliehdokasta – pormestariehdokas julki kuunvaihteessa
Perussuomalaiset asetti ensimmäiset ehdokkaansa Tampereella kesäkuussa 2020. Nimekkäitä ehdokkaita ovat muiden muassa kansanedustaja Sakari Puisto, valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva, kaupunginhallituksen jäsen, Tampereen Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund sekä liikenneopettaja, Moron liikennetohtori Arto Grönroos.
Kokoomus asetti ensimmäiset kuntavaaliehdokkaansa Tampereella kesäkuussa 2020. Nimekkäitä ehdokkaita ovat muiden muassa kansanedustaja, ex-pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Aleksi Jäntti, entinen puolustusministeri Anneli Taina, rehtori Leena Kostiainen, aluejärjestön puheenjohtaja Jouni Markkanen sekä valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Reeta Ahonen. Myöhemmin on ehdokkaaksi nimetty muiden muassa kansanedustaja Sofia Vikman. 20. helmikuuta puolueen Tampereen aluejärjestö kertoi nimenneensä myös pituushyppyurastaan tunnetun Tommi Evilän kuntavaaliehdokkaakseen kevään 2021 kuntavaaleihin.
Kokoomuksella on kaksi pormestariehdokasta: Ikonen ja konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola.
Vasemmistoliitto asetti ehdokkaita Tampereella elokuussa 2020. Nimettyjen joukossa ovat muiden muassa vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen, valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuuston 3. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla-Leena Alppi. Minkkinen on vasemmistoliiton pormestariehdokas.
Keskustan pormestariehdokas on valtuutettu, kansanedustaja Jouni Ovaska.
Kristillisdemokraattien pormestariehdokas on Sari Tanus, vaihtoehto Tampereen Jari Heinonen.
Pormestaritentti
Aamulehti järjesti pormestaritentin keskeisille Tampereen pormestariehdokkaille.
Pormestariehdokkaiden haastattelut
Aamulehti haastattelee Tampereen ja Pirkkalan pormestariehdokkaat ennen vaaleja.
Kannatuskysely
Aamulehti teetti Taloustutkimuksella kuntavaalien kannatusmittauksen Tampereella vaalien alla. Samalla kysyttiin tamperelaisten suosikkia Tampereen pormestariksi.
Vaalien tulos
Aamulehti seuraa kuntavaalien tulostenlaskentaa reaaliajassa vaalipäivänä osoitteessa aamulehti.fi.
Kuntien keskusvaalilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä yleensä aikaisintaan kello 15, tai erityisestä syystä jo aiemmin, aikaisintaan kello 12. Tavoitteena on, että ennakkoäänestyksen tulos on valmis kello 20 vaalipäivän iltana. Koronapandemian takia ääntenlasku saattaa venyä.
Vaalipäivänä äänestys päättyy ja vaalihuoneet sulkeutuvat kello 20. Sen jälkeen vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Yleensä alustava tulos on selvillä myöhään vaalipäivän iltana. Keskusvaalilautakunnan tarkastuslaskenta alkaa vaaleja seuraavana päivänä. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen vaalipäivää seuraavana keskiviikkona viimeistään illalla.
Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään niin sanottua d'Hondt'in laskentamenetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän (puolue, vaaliliitto, yhteislista, valitsijayhdistys) saama kokonaisäänimäärä. Toisessa vaiheessa asetetaan kunkin ryhmittymän ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut. Ryhmittymän eniten ääni saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen ja niin edelleen. Lopulta ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Tästä listasta valitaan valtuutetuiksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa tarvitaan eli esimerkiksi Tampereella 67 valtuutettua ja varavaltuutetut.
Valtuuston tehtävä
Valtuusto on kunnan ylin toimielin, joka käyttää kunnan ylintä poliittista päätösvaltaa. Kuntaliiton mukaan valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta ja sen pitää edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Valtuusto on kunnan strateginen johtaja, joka hahmottaa ja linjaa kunnan tulevaisuuden tavoitteita ja päämääriä. Valtuusto päättää muun muassa valinnoista kunnan toimielimiin, kunnan tavoitteista, suurista investoinneista ja vuosittaisesta talousarviosta.
Tamperelaisia vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaita Keskustorilla: Sirpa Pursiainen (kd.), Atanas Aleksovski (sd.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Mikko Aaltonen (vas.), Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.), Heikki Luoto (ps.), Aarne Raevaara (vaTa.), Veikko Vallin (silloin Tapu.) ja Jouni Ovaska (kesk.).
Edelliset kuntavaalit 2017
Edelliset kuntavaalit järjestettiin 9.4.2017. Äänestysprosentti oli 58,9.
Koko maassa suosituin puolue oli kokoomus 20,7 prosentin kannatuksella. Sdp sai 19,4, keskusta 17,5, vihreät 12,5, perussuomalaiset 8,8, vasemmistoliitto 8,8, rkp 4,9 ja kristilliset 4,1 prosenttia äänistä.
Ylivoimaisesti eniten valtuustopaikkoja sai kuitenkin keskusta, 2824 kappaletta, kun sdp sai 1697 paikkaa ja kokoomus 1490 paikkaa. Ristiriita johtuu siitä, että kokoomus oli keskustaa suositumpi etenkin suurissa kaupungeissa, joissa asuu paljon äänestäjiä. Kuitenkin esimerkiksi Helsingissä on vain 85 valtuustopaikkaa, kun koko maassa valittiin yhteensä noin 9000 kunnanvaltuutettua.
Tampereella kuntavaalit voitti sdp 22,1 prosentin äänisaaliilla. Kokoomus sai 21,6, vihreät 20, vasemmistoliitto 10,8, perussuomalaiset 6,2, keskusta 5,6, Tampereen puolesta 5,0, kristilliset 4,0 ja vaihtoehto Tampere 1,6 prosenttia äänistä.
Sdp sai valtuuston 67 paikasta Tampereella 16, kokoomus 15, vihreät 14, vasemmistoliitto 7, perussuomalaiset 4, keskusta 4, Tampereen puolesta 3 ja kristilliset 2 paikkaa sekä vaihtoehto Tampere ja rkp yhden paikan. Kokoomus, kristilliset ja rkp muodostavat yhteisen valtuustoryhmän, joka kokonaisuudessaan sai 18 paikkaa. Sittemmin valtuuston voimasuhteet ovat jonkin verran muuttuneet erilaisten muutosten perusteella, kun osa valtuutetuista on vaihtanut valtuustoryhmää tai eronnut ryhmästään.
Tampereella vuoden 2017 kuntavaalien ylivoimainen ääniharava oli Sanna Marin (sd.) 5783 äänellä. Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sai 3650 ääntä ja Lauri Lyly (sd.) 3575 ääntä.
Tampereen valtuuston puheenjohtajaksi valittiin entinen pormestari, sittemmin kansanedustajaksi valittu Anna-Kaisa Ikonen ja pormestariksi eli kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Lauri Lyly. Tapana on, että pormestariksi valitaan lähtökohtaisesti vaalit voittaneen puolueen edustaja.
Lue lisää: Huolestuttava ilmiö varjostaa kuntavaaleja – Moni pohtii, uskaltaako edes lähteä ehdolle
Lue lisää: Some korostuu, muttei ratkaise kuntavaaleja
Tämä on päivittyvä Aamulehden artikkeli, joka kertoo pirkanmaalaisittain kaiken oleellisen kuntavaaleista 2021. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa. Artikkelissa on käytetty lähteenä muun muassa Aamulehden arkistoa ja oikeusministeriön vaalisivuja.
Oikaisu 28.5.2020 kello 11.33: Korjattu Nina Silius-Haouarin nimi.
Päivitys 17.2.2021 klo 14.03: Kirsi-Maarit Asplund oli Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja silloin, kun perussuomalaiset ilmoitti hänet kuntavaaliehdokkaaksi, mutta nykyisin puheenjohtaja on Antti Moisander.
Oikaisu 18.2.2021 kello 19.07: Korjattu juttuun, että ehdokasasettelu vahvistetaan 18. maaliskuuta 2021, ei 18. huhtikuuta kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.
Päivitys 6.3.2021 kello 13.34: Päivitetty juttuun tieto kuntavaalien siirtymisestä huhtikuulta kesäkuulle.
Päivitys 6.3.2021 kello 15.31: Lisätty tieto ennakkoäänestysajankohdasta sekä 18 vuotta täyttävien äänioikeudesta.
Päivitys 17.3.2021 kello 9.42: Lisätty tieto Aamulehden jutusta, johon kaikki Pirkanmaan kuntavaaliehdokkaat on koottu.
Päivitys 1.6.2021 klo 14.20: Päivitetty juttua kauttaaltaan.