Voiko saviruukun tekijää verrata Luojaan? Kiistelty Matti Leisola uskoo älykkääseen suunnitteluun ja vastustaa evoluutioteoriaa

Matti Leisola on uskovainen tiedemies, jonka näkemys elämän älykkäästä suunnittelusta herättää raivoisaa vastustusta tiedepiireissä. Lauantaina hän luennoi Tampereen kamarimusiikkitapahtumassa.

Voiko saviruukun tekijää verrata Luojaan? Kiistelty Matti Leisola uskoo älykkääseen suunnitteluun ja vastustaa evoluutioteoriaa

Matti Leisola on karismaattinen puhuja, joka on julistanut evoluution vastaista oppiaan jo vuosikymmenien ajan.

Harri HautalaAamulehti

Aalto-yliopistosta joitakin vuosia sitten eläkkeelle jääneelle bioprosessitekniikan professorille Matti Leisolalle on syytä nostaa hattua sinnikkyydestä ja rohkeudesta.

Leisola tunnetaan Charles Darwinilta lähtöisin olevan evoluutioteorian leppymättömänä arvostelijana, joka pitää darvinismia ateistien uskontona ja koko evoluutioteoriaa ontuvana selityksenä elämän synnylle ja kehitykselle.

Leisola on näkemyksineen pienessä vähemmistössä tiedeyhteisössä. Sellainen elämä ei ole ollut ainakaan helppoa.

–Tiedemaailmaa hallitsee tietty näkemys todellisuudesta. Sen käsityksen kritiikki on tieteellinen itsemurha. Tätä olen kyllä kokeillut, hän sanoo sarkastiseen tyyliinsä.

Leisola tosin nousi urallaan professoriksi ja tiedekunnan dekaaniksi, joten ei häntä tiedemaailmassa ole ainakaan täysin sivuutettu.

Neniinsä Leisola on ottanut esimerkiksi Skepsis ry:n jakaman Huuhaa-palkinnon välillisenä saajana. Palkinto myönnetään näennäistieteellisistä ”ansioista”.

Jonkinlaista marttyyrin viittaa Leisola selvästi pukee ylleen. Paljon puhuva on hänen juuri ilmestyneen kirjansa nimi Heretic, suomeksi toisinajattelija tai kerettiläinen, riippuu näkökulmasta.

Tanssittaako dna meitä?

Seitsemänkymppinen Matti Leisola luennoi lauantaina Tampereen kamarimusiikkijuhlilla otsikolla Elämä – ihmeellisesti suunniteltu.

Alun perin tilaisuuteen yritettiin saada keskustelijoiksi myös Leisolan kritisoiman naturalistisen luonnontieteen edustajia, kuten esimerkiksi Kari Enqvist, mutta kukaan ei suostu astumaan samalle lavalle Leisolan kanssa.

Leisolan ymmärtäjien mielestä hänen argumenttinsa ja pätevyytensä pelottavat vastapuolta. Kuilun toisella puolella puolestaan katsotaan, ettei Jumalaan uskovan Leisolan kanssa synny hedelmällistä tieteellistä keskustelua.

Mutta mitä Leisola tekee musiikkitapahtumassa?

Ralf Gothóni on kutsunut minut aiemmin luennoimaan Savonlinnan kamarimusiikkitapahtumaan, joten siitä minut varmaan keksittiin. Tulen puhumaan Tampereella ainakin informaatiosta ja genetiikasta.

–Aivan kuin musiikin informaatio on nuoteissa, joista voi tehdä monenlaisia kappaleita, biologian takana on dna:ssa oleva informaatio, josta biologiset lajit voidaan tehdä.

–Käsittelen myös (evoluutiobiologi) Richard Dawkinsia, jonka mielestä ihmislaji tanssii dna:n määräämässä tahdissa. Tulenkin pohtimaan sitä, onko Dawkinsin näkökannalla merkitystä siihen, mitä ajattelemme biologisen informaation alkuperästä.

Kuka on suunnittelija?

Juuri siihen informaation alkuperään liittyy Leisolan tiedemaailmassa herättämä vieroksunta.

Leisola on jo vuosikymmeniä ollut sitä mieltä, että koska evoluutioteoria on hänestä parhaimmillaankin hatara ja perustuu liikaa sattumalle, monimutkaisen elämän syntyä ja kehitystä – siis uuden biologisen informaation syntyä – selittää paremmin älykkääksi suunnitteluksi kutsuttu uskomus tai "teoria".

Ja vaikka Leisola ei suoraan sitä älykästä suunnittelijaa nimeltä mainitsekaan, Jumalastahan tietysti on kysymys.

–Ei välttämättä. Esimerkiksi kirjassani Evoluutiouskon ihmemaassa ei ole mitään muuta kuin tieteellisiä elementtejä. Toisaalta en ole koskaan kätkenyt sitä, että olen kristitty, hän pyörittää kysymystä.

Joka tapauksessa Leisolan mukaan evoluutioteoriassa on niin merkittäviä ongelmia, ettei sitä voi pitää tieteellisesti pätevänä makroevoluution eli juuri uuden biologisen informaation selittäjänä.

–Darvinismin perusteet ovat erittäin heikkoja. Kokeellinen luonnontiede osoittaa, ettei meillä ole mitään tietoa elämän synnystä tai uusien eliökuntaryhmien synnystä molekyylitasolla.

Mutta eikö älykäs suunnittelu ole samaa kuin uskoisi yliluonnolliseen, siis johonkin sellaiseen, jonka olemassaoloa ei voi todistaa?

–Ajatus älykkäästä suunnittelusta ei tarkoita muuta kuin sitä, että luonnossa on rakenteita, jotka selitetään paremmin suunnittelun kuin sattumanvaraisuuden pohjalta, Leisola uskoo.

Hän esittää vertauksen arkeologiasta.

–Kun löydämme saviruukun palasen, onko se sattumanvarainen savimöykky vai onko sen takana suunnittelua?

Mikä on Maan ikä?

Mutta kai evoluutioteorialla nyt sentään jotakin arvoa on Leisolankin mielestä? Hän myöntää mikroevoluution olemassaolon eli muuntelun rajatun ryhmän sisällä.

–Eihän kukaan kiellä jotakin pientä muuntelua ja vaikkapa antibioottiresistenssiä. Mutta kun puhutaan todellista uusien rakenteiden ja uuden informaation synnystä, silloin ei evoluutiolle enää löydykään todisteita. Mekanismia ei yksinkertaisesti tiedetä.

Richard Dawkinsin edustaman valtavirta-ajattelun mukaan eliömaailmalle on kuitenkin ominaista luonnonvalinnan ohjaama geneettisen informaation kasautuminen, mikä selittää Dawkinsin käyttämän ilmaisun mukaan ”elegantisti” lajien kehittymisen suuret linjat eli makroevoluution.

Tässä vaiheessa yritän saada Leisolaa kieltämään tai myöntämään sen julkisuudessa liikkuvan legendan, että hän todella uskoo maapallon olevan vain muutaman tuhannen vuoden ikäinen.

Se on yksi kreationismiin eli Raamatussa esitetyn kaltaiseen luomiskertomukseen luottavien pääuskomuksia. Normitieteessä Maan iäksi on arvioitu liki viisi miljardia vuotta.

–En ole koskaan ottanut kantaa julkisuudessa tähän kysymykseen. Olen biokemisti. Erityisalaani ovat biotekniikka ja elävät organismit, hän sanoo viileästi, mutta lisää paljon puhuvasti:

–Olen kyllä jutellut geofyysikoiden kanssa. Monet heistä myöntävät, että ikäarviot perustuvat olettamuksille ja ovat vain arvioita.

Mitä tutkija kuuntelee?

Palataan lopuksi musiikkiin, josta löytyy todiste evoluution toiminnasta ainakin henkilökohtaisella tasolla.

Työväenluokkaisesta kodista lähtöisin oleva Matti Leisola kuunteli nuoruudessaan ajan populaarimusiikin suosikkeja Elvistä ja Beatlesia.

–Sitten vähitellen kasvoi niistä ulos ja opin tuntemaan ja kuuntelemaan klassista musiikkia. Musiikki tuo arjen keskelle tyyneyden ja rauhallisuuden.

–Nykyään kuuntelen paljon Bachia. Nautin kovasti hänen Passioistaan.

Mainittakoon vielä, että Leisolan levyhyllystä löytyy tietysti myös Joseph Haydnin oratorio Luominen.

Matti Leisola luennoi Pyynikkisalissa lauantaina 17.2. klo 14. Liput 10 euroa.


Kommentit (15)

  • Pekka

    ”Kumma juttu” nimimerkille: ID-teoria on juuri tätä luomisen todistamista, koska siinä todetaan miten kaikkeen kehittymiseen liittyy päämäärähakuisuutta.
    Jo 70 -luvulla esim. biologi Sven Segerstråle puhui elämän ”rakennussuunitelmasta”, jota ei pysty palauttamaan fysiikkaan eikä kemiaan.
    Kyse on asista josta me emme osaa vielä selittää, mutta voimme havaita vain sen että nykyiset käsitykset eivät selitä kehitystä. Luomistapahtumisesta itsessään ei ole havaintoja, tieteen rajallisten mahdollisuuksien vuoksi , mutta luomisen seurauksien jälkiä monet tutkijat pitävät todennäköisempänä, kuin että sokea sattuma ja luonnonvalinta olisi yksin saanut kaiken aikaan. Näin on päätellyt esim. kuuluisa ateisiti Anthony Flew, joka kääntyi deistiksi nimenomaan todistusaineiston johdosta.

    Perusongelma tässä tiedekeskustelussa on se että tieteellä on rajansa, jota ei haluta aina myöntää.

    Tieteessä on jouduttu luopumaan determinismistä eli siitä että kaikille asioille on olemassa havaittavat syynsä. Myös aine itsessään on henkisempää kuin aiemmin olemme luulleet, eli sellaista kovaa ainetta millaisena me ihmiset sen koemme, ei todellisuudessa ole olemassa kun sitä riittävän paljon suurennetaan. Ydinfyysikko K.V.Laurikainen totesi joskus näin: ”Kun aineen pienimpi hiukkasia tarkastelee ilman ennakkoluuloja, niin ne viittaavat johonkin sellaiseen joka ei enää olekaan aineellista”. Toisin sanoen todellisuus on paljastumassa yhä henkisemmäksi eli tutkimus on pikemminkin lähentymässä Jumala-oletusta sillä Jumala on henki.

    Myös aivotutkimus paljastaa ihmisen henkisyyttä entistä pitemmälle, sillä eräät yliopistotutkimukset osoittavat että ihmisen tietoisus ei riipu aivoista, vaan tietoisuus (sielu/henki) voi jatkaa olemassaoloaan vaikka aivotoimintaa ei ole. Todisteet ovat todella vakuuttavia, mutta en nyt puutu niihin koska asia ei varsinaisesti liity tähän keskusteluun.

    Tiede ja usko käsittelevät todellisuutta eri näkökulmista, ja siksi tarvitaan molempia päästäksemme mahdollisimman lähemmäs totuutta, jota tieteen rajallisuus ei rasita. Toisaalta Raamatun luomikertomukseen tiede antaa lisävalaistusta. Luomiskertomus on symbolinen ja siinä on kerrottu vain se mikä on olennaista. Yksityiskohdat kuuluvat sitten tieteen alueelle.

  • Suunnitteluskeptinen

    Ihmettelen miten Leisola tieteilijänä alentuu tuollaisiin argumentointivirheisiin mitä tässä artikkelissa on esitetty. No hänhän puhuukin lähinnä uskovaisena apologeetikkona eikä tieteilijänä tuossa. Hänhän toistaa vain samaa kreationismin argumentointivirheistä koostuvaa mantraa.

    Eihän esim. evoluution väitetä tapahtuvan täysin sattumalta, vaan onhan se ihan kausaalinen ilmiö. Evoluutio on syiden ja seurauksien ja myös sattumusten summa – ei pelkästään sattumaa. On esim. sattumaa, että mihin kohtiin genomia jotkin ionisoivat fotonit osuvat, mutta ne voivat olla syy ominaisuusmuutokselle, jonka seurauksena on eliölle hyötyä tai haittaa luonnonvalinnan edessä.

    Samoin on vähän kyseenalaista korostaa, että geofyysikoiden mukaan ikäarviot perustuivat olettamuksille ja ovat arvioita – ovathan kaikki asiat tieteessä loppujenlopuksi olettamuksia vähintään siten, että voimme olettaa, että voimme luottaa aisteihimme ja tekniikkaan ja tekemiimme kokeisiin sen sijaan, että olisimmekin kaikki jonkin massahypnoosin vallassa. Tieteessä ei ole absoluuttisia faktoja, mutta toiset asiat ovat äärimmäisen suurella todennäköisyydellä varmasti niin kuin se nyt käsitetään ja toiset taas eivät ole.

    Kyllä geofyysikot ovat varmasti vallan hyvin tietoisia siitä, mihin luonnonvakioihin perustuvat ne laskelmat, joita Maan iän arvioimisessa käytetään. Leisola saa tuon kuulostamaan sitä, kuin fysiikka ja matematiikka olisivat yhtäkkiä vain oletusta ja arvioita – ikään kuin hänen oma tieteenalansa ja pätevyytensä ei tuon saman sileän tien asettuisi mitättömäksi samoin perustein!

    Ja miten niin muka suunnittelu selittäisi havainnot paremmin kuin evoluutioteoria? Evoluutioteoria selittää hyvin kaikki nekin omituisuudet, joissa elävä luonto on mennyt siitä missä aita on matalin. Eliökunta on täynnä ominaisuuksia, jotka suunniteltuina edustaisivat lähinnä typerää tai vähintään täysin mokittua eikä ainakaan älykästä suunnittelua.

    Ja jos ajatellaan universumia elämän tyyssijana, niin mitä ihmeen älykästä suunnittelua tuo valtava vaarallinen tila on? Mitä varten se on? Käsittämättömän kokoinen lähes tyhjiö, jota halkoo tappava säteily ja, jossa esiintyy plasmapätsejä ja mustia aukkoja… kuulostaapa tosiaan ihmistä varten luodulta. Ja jos se ei sitä ole, niin mitä se on ja miksi? Tätähän evoluutioteoria ei toki käsittele, vaan kosmologia käsittelee tätä. Kosmologia ei vastaa kysymykseen miksi, mutta ”suunnitteluteorian” pitäisi kyllä pystyä vastaamaan sellaiseen. Saa suorittaa!

    Entä mihin ihminen tarvitsee karvankohottajalihaksia? Entä korvanheilutuslihaksia? Googlatkaa kirahvin kiertäjähermo. Miksi lihansyöjäkasvit on suunniteltu? Entä loiset? Älkääkä yrittäkökään selittää näitä ad hoc jollain ”rappeutumisteorialla”. Kukin uskokoon jumaluuteen tai olkoon uskomatta, mutta älkää yrittäkö noita samoja vuosikymmeniä vanhoja jo moneen kertaan käsiteltyjä argumentointivirheitä.

    PS. Voisi vähän myös miettiä tuota ilmaisua, että tiedemaailmassa muka raivoisasti vastustetaan suunnittelua jne. Suurin osa tieteilijöistä ei ole pätkääkään kiinnostunut tuommoisista asioista, ja sitä eivät eräät taistelevina ateisteina toimineet tieteijät miksikään muuta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio