Kuvataide

Urpo Lahtisen koti pursusi Picassoja ja Daleja, jopa Villa Urpon uima-altaan reunalla oli huippuveistos – Perintökiista uhkasi kokoelmaa

Marjatta Tapiolan maalaama Hymy Lahtisen muotokuva on ensimmäistä kertaa esillä julkisesti Kangasala-talon kesänäyttelyssä.

Laura Talvitie / Aamulehti
Urpo Lahtisen koti pursusi Picassoja ja Daleja, jopa Villa Urpon uima-altaan reunalla oli huippuveistos – Perintökiista uhkasi kokoelmaa

Kukka ja Jeppe Lahtinen Marjatta Tapiolan Minotaurus-maalauksen vierellä Kangasala-talon näyttelyssä. Isä ja tytär jatkavat suvun kokoelman ylläpitoa ja kartuttamista.

Raili RothAamulehti

Lahtisen suvun lapset kasvoivat Picassojen, Dalien ja Mirón keskellä. Jopa Villa Urpon uima-altaan reunalla nökötti brittiläisen huippunimen Tony Craggin kuusipuinen veistos.

Hymy ja Urpo Lahtisen poika Jeppe Lahtinen avasi tyttärensä Kukan kanssa suvun taidekokoelmaa esittelevän näyttelyn Kangasala-talon Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.

–Vanhempani kävivät yhdessä taidehankintamatkoilla maailmalla, vaikka eivät enää asuneet yhdessä. Isä saattoi hankkia kolmen teoksen sarjan ja antaa niistä yhden äidille, kertoo Jeppe Lahtinen.

Hymy ja Urpo ottivat myös vieraita yhdessä vastaan Villa Urpossa. Taideteokset ottivat tulijan vastaan jo Ylöjärven edustuskodin ovella. Ovella näkyy monessa kuvassa perhetutun, Kimmo Pyykön veistos.

Jeppe Lahtinen osallistui kokoelman taideteosten valintaan jo nuorena. Yhdessä vanhempien kanssa on valittu myös Pyykön teos Ajatusten meri, joka on nyt seinällä museon ensimmäisessä kerroksessa.

Kukka-tyttären ja Jeppe-isän yhteinen suosikkitaiteilija Kangasalan näyttelystä on Marjatta Tapiola. Hän on maalannut myös Hymy Lahtisen muotokuvan, joka on Kangasala-talossa ensi kertaa esillä julkisesti.

Hymy Lahtinen päätti usein ostoksista

Lahtisten taidehankinnoista päätti usein lopulta Hymy, joka muutenkin vastasi yhteisen lehtiyrityksen rahavirroista.

Urpo Lahtisen toisella vaimolla Maija Lahtisella ei ole ollut taidekokoelmaan Jeppe Lahtisen mukaan osuutta. Suvun omaisuutta jäi kadoksiin, kun Maija Lahtinen pakeni ulkomaille.

–Hän tietysti halusi kaiken. Hänhän oli myymässä teoksia yksitellen pois, mutta onneksi kokoelman pilkkomiseen tuli kielto, sanoo Jeppe Lahtinen.

Jeppe Lahtinen ei ole Maija Lahtista nähnyt senkään jälkeen, kun tämän tuomio ja syyte vanhenivat syyskuussa 2017.

–Hän ei ole soitellut eikä käynyt. Voihan se olla, että joku juttu asiasta vielä jatkossa nostetaan.

Espanjalainen taide kiinnosti

Lahtisten erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut espanjalainen taide. Näyttelyssä on Pablo Picasson, Antoni Tàpiesin, Salvador Dalín ja Antonio Sauran töitä.

Suomalaisista modernisteista teoksia on muiden muassa Alpo Jaakolalta, Unto Koistiselta, Erik Enrothilta ja Kimmo Kaivannolta. Kotimaisen taiteen kärkinimiä näyttelyssä ovat myös Essi Renvall, Mau­ri Faven ja Arvo Siikamäki. Marjatta Tapiolan maalaama Hymy Lahtisen muotokuva on ensimmäistä kertaa esillä julkisesti.

Brittiläisen Tony Craggin veistos Puinen kristalli on yksi näyttelyn helmistä. Teos on valmistettu parkalevystä, suomalaisesta kuusipuusta. Kansainvälisiä taiteilijoita ovat myös belgialaissyntyinen Cobra-ryhmän Corneille ja unkarilainen Gèza Samu.

Jussi Koivunen
Pablo Picasso, Ahdistuneen Faunin kasvot vuodelta 1956.

Pablo Picasso, Ahdistuneen Faunin kasvot vuodelta 1956.

Jeppe lahtisen kotialbumi
Hymy ja Urpo Lahtinen Villa Urpon ovella 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Hymy ja Urpo Lahtinen Villa Urpon ovella 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Jussi Koivunen
Essi Renvallin rintakuva Urpo Lahtisesta.

Essi Renvallin rintakuva Urpo Lahtisesta.

Osa taideteoksista on ollut esillä Urpo Lahtisen edustuskodissa Villa Urpossa Ylöjärvellä ja osa Urpo ja Hymy Lahtisen yksityiskodeissa.

Urpo Lahtinen myi maalauksiaan merimiehille

Urpo Lahtinen kiinnostui kuvataiteista jo koululaisena. Hän maalasi Kotkan satamassa kuvia laivoista ja myi niitä merimiehille. Myöhemmin Lahtisen ura löytyi lehtialalta.

Kokoelma sai alkunsa vuonna 1952, kun Urpo Lahtinen sai juttukeikallaan lahjoitukse­na tamperelaisen Taisto Toivosen väri­puupiirroksen Teurastamo.

Vuonna 1957 Urpo ja Hymy Lahtinen perustivat Suomen ensimmäisen ilmaisjakelulehden Tamperelaisen. Idean mainostuloilla elävään kaupunkilehteen Urpo Lahtinen sai stipendimatkaltaan Hollannista, De Echo -ilmaisjakelulehdestä.

1960-luvulle tultaessa Lahtisten yritystoiminta – Lehtimiehet Oy – kasvoi vauhdilla erityisesti sensaatiolehti Hymyn menestyksen myötä.

Lahtisten taidekokoelma karttui yritystoiminnan rinnalla.

800 teoksen kokoelma

Nykyään noin 800 teoksen kokoelma on Jeppe Lahtisen omistuksessa. Keräilijänä hän on jatkanut vanhempiensa tyyliä, ja hankkii vain sellaisia teoksia, joista aidosti pitää.

Jeppe Lahtisen kotialbumi
Hymy, Jeppe ja Urpo Lahtinen. Jeppe Lahtinen arvioi, että perhe istuu Simolankadun kiikussa 1960-luvun lopulla.

Hymy, Jeppe ja Urpo Lahtinen. Jeppe Lahtinen arvioi, että perhe istuu Simolankadun kiikussa 1960-luvun lopulla.

Jussi Koivunen
Corneille, Kukkamatto, 1973. Tekstiili.

Corneille, Kukkamatto, 1973. Tekstiili.

Jussi Koivunen
Gèza Samu, Pieni lohikäärmehäkki, 1988–89. Puu.

Gèza Samu, Pieni lohikäärmehäkki, 1988–89. Puu.

Jeppe Lahtisen mielestä taiteen kerääminen on sukuvika. Taiteesta tulee keskeinen osa elämää, kun sen keskellä kasvaa.

–Olen lapsesta saakka käynyt näyttelyissä ja tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja taiteilijoita. Kiinnostus taiteeseen on siirtynyt myös tyttärilleni Kukalle ja Klaaralle. Heidän kauttaan kokoelman elämä jatkuu, Jeppe Lahtinen kertoo.

Lahtinen keskittyy mykyään lähinnä kokoelman hoitoon.

–Tähän tosin vaikuttaa myös rakas vaimoni, joka on laittanut ostokiellon, Lahtinen kertoo.

Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 16.6.–9.9.

Täsmennys 14.6.2016 klo 15.28: Lisätty tieto, että Jeppe Lahtinen avasi näyttelyn keskiviikkona 13.6. tiedotustilaisuudessa. Yleisölle näyttely aukeaa 16.6.

Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä

Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa on esillä lähes 100 teosta: maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, keramiikkaa ja tekstiilitaidetta.

Teoskokonaisuuden on valinnut taiteilija Matti Kulmala.

Kokoelmaa ovat kartuttaneet lehtimies ja kustantaja Urpo Lahtinen (1931–1994), hänen vaimonsa ja yhtiökumppaninsa Hymy Lahtinen (1930–2017) sekä heidän poikansa Jeppe Lahtinen.

Hymy ja Urpo lahtinen perustivat Lehtimiehet-yhtiön vuonna 1957.

Urpo Lahtisen tunnetuin julkaisu oli vuonna 1959 perustettu Hymy-lehti. Hän nimesi lehden vaimonsa Hymy Lahtisen mukaan.

Lehtimiehet-yhtiön julkaisemia lehtiä olivat Hymyn ohella muun muassa Tamperelainen, Alibi, Nykyposti, Suosikki, Tekniikan Maailma ja Vauhdin Maailma.

Urpo Lahtinen sijoitti taiteeseen sekä rakennutti asunnokseen ja edustustilaksi Villa Urpon vuonna 1976 Näsijärven rannalle Ylöjärven Siivikkalaan.

Hymy ja Urpo Lahtinen muuttivat erilleen 1972.

1990-luvun alussa Hymy ja Urpo Lahtinen erosivat. Urpo Lahtinen tutustui Maija-Liisa Tynelliin, sai maaliskuussa 1991 aivoinfarktin ja halvaantui loppuiäkseen. Pian avioeron jälkeen Urpo ja Maija Lahtinen vihittiin avioon.

Urpo Lahtinen kuoli 1994 ja omaisuutta katosi. Maija Lahtinen pakeni ulkomaille.

11 vuoden pakoilun jälkeen Maija Lahtisen tuomio ja syyte vanhenivat syyskuussa 2017.

Hymy Lahtinen kuoli lokakuussa 2017.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    ”Brittiläisen Tony Craggin veistos Puinen kristalli on yksi näyttelyn helmistä.” Ja Maija Lahtisen hankkima.

  • Nimetön

    Ompas täällä Maijan puolustajia, vaan eipä ole Maijaa näkynyt pakenemisensa jälkeen … ehkä sittenkin maa vähän polttaa jalkojen alla.
    Hienoa, että Jeppe perillisineen ymmärtää tämän mittaamattoman upean taidekokoelman arvon ja näin me tavalliset pulliaisetkin pääsemme ihastelemaan maailmankuuluja tauluja!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio