Tampere

TTT:n ahdinko: Tukiuudistus sulkisi maan toiseksi suurimman teatterinäyttämön – "Kulttuuri keskittyisi pääkaupunkiin"

Valtionosuusjärjestelmän uudistus pakottaisi teatterin irtisanomaan 40 ihmistä. Tampereen Työväen Teatterin hallituksen puheenjohtaja kysyy, ymmärtävätkö helsinkiläiset työryhmän jäsenet ehdotuksen vaikutuksia.

Janne Ruotsalainen
TTT:n ahdinko: Tukiuudistus sulkisi maan toiseksi suurimman teatterinäyttämön – "Kulttuuri keskittyisi pääkaupunkiin"

–Ollako vai eikö olla kansallisnäyttämö, Tampereen Työväen Teatterin hallituksen puheenjohtaja Kai Hintsanen kysyy.

Anni TolonenAamulehti

Valtionosuusjärjestelmän uudistus uhkaa Tampereen Työväen Teatterin tulevaisuutta. Uudistusta suunnitellut työryhmä luovutti esityksensä keskiviikkona kulttuuriministeri Sampo Terholle (sin.).

Työryhmän esityksen mukaan valtionosuusjärjestelmä tulisi uudistaa niin, että TTT:n erityisasemasta kansallisnäyttämönä luovuttaisiin. Samalla TTT:n valtion tuki laskisi kahdella miljoonalla eurolla.

Käytäväpuheita uudistuksesta on liikkunut pitkään myös teatterilla. Nyt, kun kirjallinen ehdotus on virallisesti luovutettu ministerille, pelot ovat tulleet todeksi.

–Uudistus tässä muodossa tarkoittaisi meille suuren näyttämön sulkemista ja 40 ihmisen irtisanomista, Tampereen Työväen Teatterin hallituksen puheenjohtaja Kai Hintsanen sanoo.

"Märkä rätti vasten kasvoja": Kuuntele Kai Hintsasen suorat sanat TTT:n tuen ja aseman vaarantumisesta:

 

Pienet tuen piiriin

Työryhmän tarkoituksena on ollut uudistaa järjestelmä niin, että myös lupaavat pienet taiteentekijät pääsisivät valtion tuen piiriin. Työryhmän piti uudistaa järjestelmä, ei miettiä yksittäisten laitosten rahoitusta.

–Uudistuksen idea on hyvä, mutta miksi Työväen Teatteri ja Tampere laitetaan sen maksumiehiksi? Muutamalla miljoonalla eurolla uudetkin toimijat saataisiin tuen piiriin ilman, että yksittäiseltä teatterilta pitää ottaa rahoja. Kysymyshän on siinä, miksi kulttuurin rahoitus ylipäätään on niin pieni, Hintsanen sanoo.

Tähän asti sekä TTT että Svenska Teatern ovat saaneet korotettua valtion tukea, koska näille kahdelle teatterille on lakiin kirjattuna kansallisnäyttämöiden asema. Ehdotuksen mukaan TTT:ltä purettaisiin erityisasema ja samalla myös korotettu rahoitus. Svenska Teaternilla asema sen sijaan säilyisi kieliperusteen takia, ja rahoitus pysyisi samansuuruisena.

–Työryhmän piti miettiä alueellisen kulttuurin merkitystä ja päätyykin ehdottamaan, että yhdeltä maakunnalliselta teatterilta otetaan rahaa ilmeisesti pääkaupungin pienille toimijoille, Hintsanen ihmettelee.

Tuki puolet budjetista

Valtion tuki TTT:lle on tähän saakka ollut 5,1 miljoonaa euroa eli 47 prosenttia teatterin koko budjetista. Tuki myönnetään laskennallisesti henkilötyövuosien perusteella.

Jos valtion tuesta leikataan kaksi miljoonaa euroa, teatteri joutuu irtisanomaan 40 työntekijää. Kun tukea seuraavan kerran lasketaan, tuki pienenee entisestään henkilökunnan määrän vähenemisen takia.

Pelkästään TTT:n uuden puolen ja suuren näyttämön vuokra on 250 000 euroa vuodessa.

–Vaikutukset Tampereelle olisivat massiiviset. Jos suuri näyttämö suljetaan, Tampere menettää maan toiseksi suurimman näyttämön. Kulttuuri keskittyisi pääkaupunkiin, ja freelancerien työttömyys kasvaisi.

Hintsanen lisää, että Työväen Teatteria tuetaan pääsylippua kohden suurista laitoksista kaikkein vähiten.

–Suurista laitoksista Työviksen yksittäistä lippua tuetaan kaikkein vähiten. Esimerkiksi oopperalippua tuetaan 184 eurolla, ja Svenska Teaternissa jokaista pääsylippua 120 eurolla. TTT:n yksittäisen lippua tuetaan 54 eurolla. Vaikka meiltä on leikattu jo 400 000 euroa tukia eri juustohöyläleikkureilla, olemme saaneet pidettyä silti hyvän täyttöasteen, Hintsanen sanoo.

Tuen leikkaamisen myötä myös yhteistyö koulujen, oppilaitosten ja eri teattereiden kanssa olisi vaarassa päättyä. Myös TTT:n lastennäytelmät vaarantuisivat.

–Työryhmä ei taida ymmärtää ehdotuksensa vaikutuksia. Pyrimme Tampereen kaupungin ja eri pirkanmaalaiskansanedustajien kanssa tuomaan esiin, kuinka vakavat seuraukset tällaisella päätöksellä olisi, Hintsanen lisää.

Rahoitusta lupaaville tulokkaille

Nykyinen museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä syntyi 1990-luvun alussa. VOS korvasi aiemmin harkinnanvaraisena myönnetyn rahoituksen. Valtionosuusjärjestelmä on nyt laskennallinen ja perustuu henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti uudistusta varten asiantuntijatyöryhmän elokuussa 2016.

Asiantuntijatyöryhmän esityksen mukaan kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät esittävän taiteen toimijat voisivat saada tukea kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Käytännössä tällaisen määräaikaisen tuen piiriin pääsisi luultavimmin suurin osa nykyisistä teatterin toimijoista.

Suuria taloja pienemmät organisaatiot voisivat saada valtionrahoitusta aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Työryhmä esittää harkinnanvaraista toiminta-avustusta, jota jaettaisiin ”lupaaville tulokkaille”, vakiintuneille toimijoille ja ”uudistajille ja kokeilijoille”. Tällä korvattaisiin nykyinen henkilötyövuosiin perustuva laskennallinen rahoitus.

Uusi, lupaava tulokas voisi saada vuoden ja vakiintunut toimija kolme vuotta tukea.


Lue myös nämä


Kommentit (11)

  • Dan

    Miksi instituutioilla pitää aina olla omat seinät? Eikö Tampereella toimivat teatterit voisi toimia samojen seinien sisällä? Rahaa säästyisi ja ehkä tulisi pienemmällä toimeen?

  • Nimetön

    Kulttuurin osuus valtion budjetista 0,85%, josta teatterien ja orkesterien itsensä saama tuki vain pieni osuus tuosta 38, 4 miljoonan euron kokonaissummasta (tukihan jakaantuu koko kulttuurikentälle mm. museot jne.). Huomattavaa on myös että 51% tuosta tuesta tulee veikkausvaroista. Tuosta kokonaissummasta teatterien oma osuus koko kulttuurialan tuesta on sangen pieni. Sillä kuitenkin kyetään tukemaan ja ylläpitämään kansallisesti merkittävää teatteritoimintaa. Katsomoihin tulee vuosittain noin puolet Suomen kansasta. Huomattava määrä. Ala työllistää valtavan joukon veroja maksavia ammattilaisia. Kerrannaisvaikutuksista ja -hyödyistä puhumattakaan. Kulttuurin saralla ei sen saamalla rahoituksella tavoitella voittoa itselleen. Toisin on monissa yritystukitapauksissa. Kaikki sijoitetaan toiminnan ylläpitämiseen eli esitystoimintaan. Sitä myöten katsojan hyväksi.

    Valtion tukea nauttivia ”tärkeiksi” katsottuja aloja on monia. Verrataanpa siis hieman yritystukiin. Yksittäinen Tuuliwatti yritys on saamallaan 37.7 miljoonan tuella jo liki samoissa summissa kuin koko kulttuurialan tuki yhteensä. Siis kaikki tuettu kulttuuritoiminta koko Suomessa. Entäpä case Talvivaara? Hanke on niellyt loputtomaan Moolokin kitaansa valtion varoja kaikkinensa 640 miljoonaa. Porautumatta nyt kyseisen tapauksen mielettömään järjettömyytteen, ahneuteen tai unikuviin. Tukea kulttuurille sen sijaan pitäisi aivan ehdottomasti lisätä. Ei suinkaan lähteä leikkaamaan alueellisesti merkittävältä yhdeltä toimijalta ja siirtää sitä sitten Helsingin alueen toimijoille pieninä murusina. Kohtuutonta ja väärin. Kulttuuriin sijoitettu raha tulee takaisin moninkertaisesti alueen elinvoimaa, vetovoimaa ja tuottavuutta lisäävien kerrannaisvaikutusten myötä. Miksi Helsingin alueelle kupataan nyt Tampereen kustannuksella? Onko tämä nyt sitten alueellista tasa-arvoa? Entäpä muu Suomi? Kaiken kaikkiaan teatterissa käyvät käyttävät lukemattomia palveluita teatterin ohella. Majoitus-, ravintola-, liikenne- ja taksipalvelut muun muassa.

    Kulttuuri- ja sivistys ovat henkistä pääomaamme. Niiden vaalimisella, tai vaalimatta jättämisellä, on kauaskantoista merkitystä kaikelle hyvinvoinnille, niin taloudelliselle että henkiselle. Kulttuuriin alueellisen tasa-arvoisesti panostettu raha tuottaa siihen sijoitetun rahan moninverroin takaisin. Olisi hienoa jos yrittäisimme katsoa valtion tukien kokonaiskuvaa objektiivisesti mittasuhteet huomioiden. Kehotan tarkastelemaan faktoja ja miettimään toiminnan vaikutuksia rehellisesti, realistisesti ja ennenkaikkea mahdollisimman objektiivisesti. Vaikkei itse teatterissa kävisikään, niin kannattaa ajatella myös teatterin tuomia hyötyjä koko alueen vetovoimalle sekä sen tuomia taloudellisia että muita kerrannaisvaikutuksia joista alueen asukkaat hyötyvät välillisesti kaikki.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio