Kirjat

Tove Jansson oli harvinaisuus – monialainen lahjakkuus ajatteli sekä sanoin että kuvin

KIRJA-ARVIO: Bulevardi-kokoelma sisältää toistakymmentä Tove Janssonin kirjoitusta, joita ei ole aiemmin koottu kansien väliin. Tekstit käsittelevät kaikkea 1930-luvun hekumallisesta Pariisista muumilaakson arkkitehtuuriin.

Ilkka Laitinen
Tove Jansson oli harvinaisuus – monialainen lahjakkuus ajatteli sekä sanoin että kuvin

Bulevardiin on koottu Tove Janssonin 16 lehtikirjoitusta vuodesta 1934 vuoteen 1995. Kuvassa nuori taiteilija omakuvassa vuodelta 1938.

Ville Hänninen

Mika Waltari käytti tunnetussa Aiotko kirjailijaksi -teoksessaan (1935) termiä ”tilapäisnovelli”. Se tarkoitti lyhyitä lehtijuttuja, joiden ei ollut tarkoituskaan jäädä elämään ikiajoiksi. Ne olivat samaa kalankäärettä kuin uutiset, reportaasit ja arvostelutkin.

Suomalaiset kirjailijat avustivat aikoinaan lehtiä erittäin aktiivisesti. Ei novelleja silti vasemmalla kädellä tai varsinkaan silmät ummessa kirjoitettu. Novellit olivat tärkeä osa monia aikakaus- ja sanomalehtiäkin, ja kirjailijat käyttivät niitä tulevien teostensa aihioina.

Silti kirjoituksia ei useinkaan koottu kokoelmiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin meillä on lähinnä ne kirjat. Vain ahkerimmat tutkijat paneutuvat lehtiin, koska kirjoja arvostetaan enemmän ja niitä on helpompi käsitellä aineistona.

Kirjailijoiden lehtituotannon ohittaminen tarpeettomana lisäkkeenä voi pahimmillaan johtaa väärinymmärrykseen taiteilijoiden tuotannosta. Esimerkki: Tove Jansson. Viime vuosina on kirjoitettu paljon Janssonista kuvataiteilijana, ja hänen taituruutensa kirjailijana ja sarjakuvataiteilijana on yleisesti tunnustettu.

Valitettavasti samalla tulee sivuutetuksi Janssonin merkittävä ura lehdistössä.

Tove Janssonista kuvittajana väitelleen Sirke Happosen toimittama Bulevardi ja muita kirjoituksia käsittelee kerrankin monialaista taiteilijaa monialaisena. Kokoelmassa on 16 tekstiä vuosilta 1934–1995.

13-vuotiaana ensimmäiset kuvitukset

Kirjankansia ja kuvituksia tehneen Signe ”Ham” Hammarsten-Janssonin tyttärenä Tove Jansson pääsi lehti-alalle vaivatta, hänen lahjakkuuttaan mitenkään kiistämättä.

Toven ensimmäiset lehtikuvitukset ilmestyivät 13-vuotiaana, Julen-lehdessä. Jo seuraavana vuonna hän alkoi avustaa Garm-lehteä pilakuvilla, joita teki 1950-luvulle asti.

Janssonin ensimmäinen novelli Bulevardi ilmestyi 20-vuotiaana, Helsingfors-Journalenin joulunumerossa 1934. Kuten Happonen kirjoittaa, jo tekstin alussa ”on Janssonin kolme omaa kuvaa, jotka on sommiteltu elegantisti tekstipalstojen joukkoon. – – Nuori Jansson näyttää ajatelleen paitsi kirjoja myös lehtitekstejä kuvan, sanan ja taiton muodostamina kokonaisuuksina.”

Omien tekstiensä lisäksi hän kuvitti runsaasti toisten novelleja. Happosen kokoomassa on kirjoitusten perässä useita aiheeseen suoraan tai välisesti liittyneitä kuvituksia. Ne tekevät kirjasta arvokkaan. Lukija saa edes jonkinlaisen kokonaiskuvan taiteilijasta, joka myös kirjoitti tekstinsä ensin käsin.

"Kavala lastenkirjailija"

Bulevardin novellit syntyi kovin nuorena, minkä vuoksi Jansson on tässä kirjassa vahvimmillaan muissa teksteissä. Saari kuvaa lumovoimaisesti elämää eristyksissä kaikesta, saarelaisuuden merkitystä ihmiselle. Muumitalo, muumilaakso kuvaa arkkitehtuuria, joka tekee ihmisen onnettomaksi – muumimaailmaa veikeine mutkineen hän ei sellaisena tietenkään pitänyt.

Kavala lastenkirjailija tuntuu suorastaan avaimelta Janssonin koko tuotantoon. Hänelle kirjailija ei ole hyödyn palveluksessa eikä aikuisten maailman latistama.

Hän kirjoittaa, että lastenkirjassa usein ”katkaistaan kärki sekä vaaralliselta että lattealta ja selviydytään siten, että lastenkamariin sekoitetaan tietty prosentti kauhukamaria. Tai päinvastoin. – – Juuri tässä piilee yksi lastenkirjailijan salaisista ja tiedostamattomista motiiveista: yrityksessä palauttaa tuo herkkä tasapaino.”

Pekka Verno
Garm-lehteen Tove Jansson teki myös satoja kansikuvituksia. Kuvassa kansi vuodelta 1949.

Garm-lehteen Tove Jansson teki myös satoja kansikuvituksia. Kuvassa kansi vuodelta 1949.

Sirke Happonen (toim.): Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia

★★★

Suomentanut Sirke Happonen. 288 sivua. Tammi, 2017.

Tammi

Kommentit (1)

  • Nimetön

    Tove Janssonin tuotannostahan oli 90-luvulla kattava taidenäyttely Tampereen taidemuseossa. Sattumoisin kävin sen katsomassa silloin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet