Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Tiedätkö mitä tarkoittavat hatemob ja doxaus? – Vihan ja inhon internet tarttuu vakavaan ilmiöön, joka on lisääntynyt myös Suomessa

"Kyllä sää saatanan ämmä oot sekaisin. Toivottavasti tulee se puoliapinajoukkio ja raiskaa sut ja läheisesi hengiltä." Varauksella toimittaja Johanna Vehkoon ja kuvittaja Emmi Niemisen ajankohtaista sarjakuva-albumia Vihan ja inhon internet voisi suositella jokaisen luettavaksi. Varaus tulee siitä, että kirjan sivuilta löytyy myös harvinaisen julmia ja törkeitä juttuja. Kirjoittaja Johanna Vehkoo miettikin, kuinka paljon kohteiden saamia vihaviestejä kannattaa siteerata. Lisääkö juttujen toistaminen vihaa vai saadaanko niillä asia näkyväksi? Lopulta hän päätti ottaa aitoja, suoria sitaatteja viesteistä mukaan kunnioittaakseen kohteita, jotka esiintyvät kirjassa ihan avoimesti omalla nimellään. Journalistinen sarjakuva Vihan ja inhon internet on sarjakuva-albumi suomalaisen verkkovihan kohteista, tekijöistä ja viimeisestä tutkimustiedosta. Haastateltavina on joukko suomalaisia verkkohyökkäysten kohteeksi joutuneita naisia bloggaaja Emmi Nuorgamista tutkija Karin Creutziin . Vehkoon näkökulma on feministinen ja teos käsittelee naisiin kohdistuvaa verkkovihaa. Tutkimus osoittaa ilmiön olevan myös vahvasti sukupuolittunutta. Toisaalta kirja herättää lukijassa hyvin monipuolisia ajatuksia maailmanpolitiikasta koulukiusaamiseen. Miksi valitsit muodoksi juuri sarjakuvan? –Aihepiiri on synkkä, pelottava, jopa luotaantyöntävä. Sarjakuva tekee siitä helpommin lähestyttävän. Sarjakuvan avulla mukaan voi tuoda jopa huumoria. Kuvien välityksellä voi kertoa eri asioita kuin pelkän tekstin avulla, perustelee Johanna Vehkoo. Journalistista sarjakuvaa esiintyy hänen mukaansa paljon varsinkin englanninkielisessä sarjakuvamaailmassa, vaikka Suomessa lajityyppi onkin vielä suhteellisen tuntematon. Journalistinen sarjakuva tarkoittaa sitä, että albumin käsikirjoitus perustuu tarkistettuihin faktoihin ja kaikki haastattelut ovat aitoja. Sen sijaan Emmi Nieminen on käyttänyt kuvituksissa myös taiteellisia vapauksia. Misogynia pinnalla Kirjaa varten Johanna Vehkoo haastatteli muun muassa sotatieteiden tohtori Saara Jantusta puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta, sosiaalipsykologian apulaisprofessori Atte Oksasta Tampereen yliopistosta, nykykulttuurin tutkijaa Tuija Saresmaata Jyväskylän yliopistosta sekä poliisin vihapuhetutkintaryhmää johtavaa rikosylikomisario Jonna Turusta . Tutkimusten mukaan 18–24-vuotiasta naisista joka toista on kutsuttu netissä loukkaavilla nimillä. Neljäsosaa on stalkattu tai häiritty seksuaalisesti. Lähes yhtä useaa on uhattu fyysisesti. Jatkuvan nettihäirinnän kohteena kokee olevansa 18 prosenttia nuorista naisista. Asiantuntijoiden mukaan ilmiö on myös parin viime vuoden aikana selvästi kasvanut. Järjestelmällisempien verkkovihahyökkäysten kohteeksi Suomessa on joutunut muun muassa tutkijoita, toimittajia, poliitikkoja, aktivisteja, vapaaehtoistyöntekijöitä ja poliiseja. Tue kohdetta Kirjassa Johanna Vehkoo ruotii myös sitä, millaisia vaikutuksia vihapuheella on paitsi kohteilleen myös yhteiskunnallisesti. Ilmiö on hänestä jo nyt rapauttanut yhteiskunnallista keskustelua, ja vihapuhe voi äkkiä leimahtaa todellisiksi teoiksi. –On vaikea sanoa, onko yhteiskunnassa tapahtunut takapakkia suhteessa tasa-arvoon vai ovatko verkko ja sosiaalinen media vain tuoneet esiin jotakin, joka on aina ollut pinnan alla. Verkkokeskusteluihin liittyy äärimielipiteitä vahvistavaa mekanismia. Vehkoosta on tärkeä löytää myös ratkaisuja. Vihan ja inhon internet antaa myös konkreettisia neuvoja siitä, miten kannattaa toimia, jos itse joutuu verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tässä Vehkoo korostaa erityisesti muiden ihmisten tukea ja puuttumista. – Pelkästään jo se, että osoittaa julkisesti tukea nettivihan kohteeksi joutuneelle, on osoitus vihaajille, että tällä ihmisellä on tukijoita. Sehän ei vaadi kuin tsemppiviestiä sosiaalisessa mediassa, sanoo Vehkoo. Kirjoittaja Johanna Vehkoo on tutkiva toimittaja, feministisen ajatushautomo Hatun johtaja ja yksi Long Playn perustajista. Hän on työskennellyt aiemmin myös Aamulehden kulttuuritoimittajana. Kuvittaja Emmi Nieminen on sarjakuvaan keskittynyt kuvataiteilija ja Tampereen Taidehalli -kollektiivin perustajajäsen. Sanastoa Trolli Anonyymi, hyvin sisällä internetissä olevia kiusaaja, jonka motiivit voivat liittyä ironiseen hauskanpitoon. Taustalla voi olla ideologisia motiiveja. Grieffaaminen Pelimaailman sisällä tapahtuva tahallinen kiusaaminen. Musta PR Disinformaatiota, jolla on tarkoitus vahingoittaa kohteen mainetta. Doxaus Ihmisen yksityisten henkilötietojen levittäminen verkossa vastoin tämän tahtoa. Hatemob Masinoitu tai joukkoistettu häirikköhyökkäys. Hatemobeja voidaan myös ostaa poliittisiin tarkoituksiin. Maalittaminen osoitetaan joukolle kohde, jota vastaan hyökätään. Tässä on aste-eroja siinä, kuinka paljon hyökkääjät itse tietävät osallistuvansa esimerkiksi laittomiin uhkauksiin tai kunnianloukkauksiin.