Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tero Saarisen ja Kimmo Pohjosen duetto on tiivistä yhteistyötä – Breath pauhaa, rapisee, kujertaa ja hengittää

Hengitys, puhaus, kaiku ja ritinä. Pitkään pimeää niin, että äänet korostuvat ja ensimmäinen valon välähdys lähes pelästyttää. Breath , tanssija-koreografi Tero Saarisen ja harmonikkataitelija-säveltäjä Kimmo Pohjosen yhteisteos, lähtee liikkeelle äänestä ja herkistää kuuntelemaan läpi teoksen polveilevaa äänimaailmaa. Ja millaista äänimaailmaa! Jos harmonikasta tulee mieleen lähinnä vanha Suomi-filmi, Breath sinkauttaa soitinta tuntemattomat suoraan tulevaisuuteen. Toki harmonikan ohella kuullaan niin elektronista vahvistusta kuin ihmisääntäkin, mutta kaiken keskiössä on Pohjosen sylissään kantamista valtavista ”keuhkoista” pauhaava, rapiseva, kujertava ja hengittävä ääni. Ja kun Tero Saarinen heittäytyy omalla äänellään mukaan luomaan äänimaailmaa, ei Pohjonenkaan istu paikoillaan harmonikkaa venytellen. Pohjonen on teoksessa ällistyttävän tasavertainen tanssija Saarisen kanssa. Kiinnostavaa on, kuinka kaksi omalla alallaan ehdottoman korkeatasoista ja menestynyttä taiteilijaa ovat onnistuneet yhteistyössä, jossa astutaan myös toisen tontille. Pohjosen aktiivinen liikkuminen mahdollistaa teoksen rakenteeseen upotetun tulkinnan kulkemisesta omalta reviiriltään kohti toista. Lavastuselementteinä kaksi lavaa korostavat eristäytymistä. Teoksen alun voimakkaasti kahdelle lavalle jakautunut visuaalisuus ja niillä kohti korkeutta kurottavat hahmot tuovat mieleen maan uumeniin pudonneen dystopian. Teemu Muurimäen suunnittelemat haalarit jatkavat mielikuvaa oman kehon ja ihon suojaamisesta. Tero Saarisen normaalisti niin ilmava liikekieli supistuu ja yksipuolistuu kapeahkolla lavarakennelmalla. Tehoa haetaan nyt muualta; äänestä, vaatteiden ja rekvisiitan hohtavuudesta. Parasta kuitenkin on Saarisen tarkasti toimiva tanssijan lihaksisto, joka onneksi pilkahtelee etenkin Saarisen asun selkäpuolelta. Valosuunnittelussa Mikki Kunttu on antanut pitkään vallinneen valko-mustan kauden jälkeen vallan voimakkaille väreille. Siniset, punaiset ja violetit väripesut ja kiilat tuntuvat ensin oudoilta häivähdyksiltä tanssitaiteen menneisyydestä. Tehokkaita ne ovat, kuten myös silmien sietokyvyn äärirajoille vievät strobovalot. Koko työryhmä on lähtenyt rohkeasti toteuttamaan yhteistä näkemystään. Teoksen riitasoinnut, synkkä tulevaisuudenkuva ja eristäytyminen katoavat kauniin seesteisen loppukohtauksen tieltä. Saarinen ja Pohjonen ovat luoneet dueton, jota saavat esittää vielä pitkään. Tampere-talo 12.5. ★★★★ Konsepti Tero Saarinen ja Kimmo Pohjonen. Koreografia ja tanssi Tero Saarinen. Sävellys, sovitus ja musiikki Kimmo Pohjonen. Valo- ja lavastussuunnittelu Mikki Kunttu. Pukusuunnittelu Teemu Muurimäki. Äänisuunnittelu ja osasovitus Tuomas Norvio